Hae
Mari Valosaari

Toisaalta, kutsu mua huonoksi äidiksi – Tunnetko samoin?

Eilen hehkutin sitä kuinka olen ansainnut VÄHINTÄÄNKIN vuoden äiti palkinnon ja samaan aikaan oon ajatellu tunnustaa sulle jotain mikä tekee minusta varmasti jonkun mielestä huonon äidin.

Se äiti joka on syytön tämmöisiin ajatuksiin heittäköön ensimmäisen kiven! Ja jos et ole äiti, et valitettavasti ole oikeutettu kivien heittoon.

äiti Mari Valosaari

Mä oon ollu ihan super kiinni mun lapsissa koko niiden elämän ajan. Ja älä käsitä väärin, mä rakastan heitä edelleen eniten maailmassa ja haluan olla heidän kanssaan. Lapset on parasta mitä oon koskaan kokenut <3

äiti ja lapset

Fakta vaan on se että mä odotan ensimmäistä ”lapsivapaata”. Sitä että lapset menee isälleen. Sitä että saan oikeasti olla hetken yksin ja mielellään kotona. Joskus kirjoitinkin siitä kuinka olin jo silloin monta vuotta sitten kaivannut yksinoloa, mutta tuo aika oli vain yhtä helvettiä sairauteni vuoksi. Nyt on sitten tulossa ikävimmistä syistä useammin.

Pakko kertoo tähän väliin yhdestä ystävästäni. Hänellä ja miehellään on kolme lasta ja ystäväni alkoi olla aika väsynyt arjen pyörittämiseen, niin voitteko kuvitella, ystäväni mies kehoitti häntä lähtemään yksin siis YKSIN ulkomaille viikoksi. Ja tämä vieläpä toteutettiin. Mies jäi kotiin lasten ja hoitoavun kanssa ja äiti sai olla kokonaisen viikon ihan vain itsekseen. Ja kyllä, olen tästä erittäin kateellinen, mutta vain hyvällä tavalla. Olen onnellinen että ystäväni sai kokea tuollaisen <3 (..Olinhan oikeastaan itsekin, mutta asiaa ei minulle ehdotettu ja lähtö tuntui väärältä)

Oon ollu toki lapsista erossa, työni takia voisinko sanoa jopa aika paljon, mutta kaipaan yksinoloa myös ilman töitä. Viimeisen puolen vuoden aikana olen ottanut kolme eri hetkeä olla itsekseen. Viikko New Yorkissa, 4 päivää Levillä ja 3 päivää Hollannissa. Ne on ollut ihania hetkiä vaikka lapsia on tullutkin kova ikävä.

Toisaalta mielessäni pyöriin erään toisen ystäväni tarina joka on joutunut ”jakamaan” lapsensa lähes lapsen syntymästä saakka ja hän kokee suurta tuskaa ja ikävää kun JOUTUU olemaan erossa lapsestaan. Tässä päästään taas aiheeseen ”kun mikään ei oikein ole hyvin”. Minä kaipaan yksinoloa ja ystäväni lapsensa läsnäoloa.

Veikkaan että kun aikaa on tovi vierähtänyt ja jälleen on isälle menon vuoro onkin ajatukseni ”joudun luopumaan” lapsistani enemmän läsnä kuin se että haluaisin omaa aikaa..

äiti ja tytär

Miten sä koet lasten ajan toisella vanhemmalla?

-Mari

Vuoden ÄITI olen minä – katso video

Tytär pyysi tuliaisia ja näin pokkasin Vuoden Äiti palkinnon.

Katso video:

Mila siis toivoi kovasti Marcus & Martinus juttuja tuliaisiksi. Unikaveri ois kuulema ollu paras. Mutta näin kävi että kaiken turhan etsimisen jälkeen törmään itse poikiin lentokentällä ja pääsen pyytämään videotervehdyksen Milalle.

Ja nyt on liputkin keikalle ostettu <3

Oon melkein yhtä innoissani nyt keikasta kun Milakin. Jotenkin sitä elää toisen innostuneisuutta siinä mukana =)

Äiti, Marcus & Martinus

-Mari