Sokerirasitustestissä
0
Mun isällä oli diabetes joten omaa tilaa täytyy aina silloin tällöin seurailla. Näin raskaana ollessa lähete testiin tulee neuvolasta. Itse oon todella harvoin käyny testissä näin aikuisiällä, mutta olen ajatellut että koska vointi on ollut hyvä ja elämäntavat suht terveelliset eikä ylipainoa ole ollut niin testille ei ole ollut tarvetta. Kaikkien raskaana olevien ei tarvi testiä tehdä mutta aika monelle sitä tehdään.
Tässä terveyskirjasto.fi:n info siitä kenelle rasitustesti tehdään:
Tutkimuksen aiheita siis ovat: sokerin esiintyminen aamuvirtsassa (yksikin havainto riittää), ylipaino (BMI yli 25 kg/m2), aiempi yli 4 500 g painoisen lapsen synnytys, yli 40-vuotias synnyttäjä tai raskauden seurannassa todettu kookas sikiö (makrosomia). Sokerirasituskoe suositellaan siis tehtäväksi valtaosalle raskaana olevista. Tutkimusta ei tarvita, jos äiti on alle 25-vuotias ensisynnyttäjä ja normaalipainoinen (painoindeksi alle 25) eikä hänen lähisukulaisillaan esiinny tyypin 2 diabetesta. Koetta ei myöskään tarvitse tehdä alle 40-vuotiaalle uudelleensynnyttäjälle, jolla aiempaan raskauteen ei ole liittynyt raskausdiabetesta eikä lapsen makrosomiaa «Makrosomia (poikkeavan kookas sikiö)»2 ja joka on normaalipainoinen raskauden alkaessa.
Täytyy tunnustaa että en muista kävinkö Milan odotuksen aikana testissä, todennäköisesti kävin, mutta jostain syystä se on pyyhkiytynyt muistoista =) Muistan kyllä kun joskus nuorempana testissä kävin että sen sokerilitkun mikä täytyy verikokeiden välissä juoda juonti oli kamalaa. Se maistui ihan järkyttävän pahalta. Mutta tänään kun olen täällä testissä niin ei se nyt niin kamalaa ollutkaan, siinä oli pieni vadelman maun vivahde ja meni oikein kivuttomasti. Joo ei se mitään herkkua ollut, mutta meni hyvin.
Tylsäähän tämä testailu on. Ensin verikoe ja sitten juodaan sokerilitku, odotellaan tunti, käydään taas verikokeessa, odotellaan taas tunti ja taas käydään verikokeessa. Reilu kaksi tuntia siis lähinnä pelkkää odottelua. Mulla tämä aika menee nyt ihan ok mukavasti kun täällä odotushuoneessa näpyttelen blogitekstejä =) Kannattaa siis varata jotain tekemistä tai esim lukemista jos testiin joutuu tulemaan.
Ilmeisesti jo huomenna saan testin tulokset, toivotaan parasta.
Ja toivon kaikille hyviä tuloksia testeistä!
-Mari-
Mulle on tuo ihanuus tehty kans edellisessä raskaudessa ja tehdään tässäkin. Syynä siis yksi yli neljäkiloisena syntynyt lapsi. Tuo odottelu on munkin mielestä se tylsin vaihe!! Toivotaan sullekin hyviä tuloksia=)
Kiitos, huomenna niitä kai voi jo kysellä.
Hyi, mun elämän ensimmäinen rasitus päätty vessanpöntön halailuun. Tuli kammo. Jouduin menemään uudestaan, koska koe epäonnistui ja se oksennuksen pidättäminen oli järkyttävää. Tulos oli hyvä, mutta ylipainon takia olisin joutunu siihen vielä myöhemmin uudestaan. En menny ja neuvolassa sovittiin, että tarvittaessa voin mittailla arvoja myös kotona jos on epäilys radista. Ei onneks ollu ees epäilyksiä. Toisessa raskaudessa kävin taas ja koe onnistu ensimmäisellä kerralla mutta päädyin oksentamaan ravintolan vessaan.. Menee kylmät väreet kun ajattelen sitä. Jännä juttu muuten, tunnen useamman alle 25 vuotiaan normaalipainoisen äidin jolla ollu radi mutta näihin meikäläisiin radeihin en oo törmänny 🙂 Että onkohan ne neuvolan ohjeistukset ihan päteviä kuitenkaan…
Ei kivaa.. Onneksi loppu hyvin kaikki hyvin. Multa ne kans kyseli onko paha olo mutta mulle ei tullut. Pikkusen ehkä heikotti, mutta ei pahempaa.
Voisko olla että radi on myös tauti joka lisääntynyt ja juurikin nuorempien äitien keskuudessa.. Herää kysymys esimerkiksi ruokailutottumuksista..
Täällä yksi kevätvauvan ja myöskin samalla toisen lapsen odottaja. Torstaina pitäisi mennä myös sokerirasitukseen. Se litku minusta ihan juotavaa, mutta äh ne verikokeet, pelkään neuloja. Odotteluaikakin sujuu hyvin, kun pientä puuhaa mukana. Viimeeksi mukana oli neulomatyö ja ihanaa kun kerrankin sai rauhassa tehdä eikä ollut pienet kädet kiskomassa lankakerää:) sairaanhoitaja nauroikin että voin mie jäähä sinne vielä istumaan:D ihanaa odotusaikaa sinne
Ihanaa odotusta myös sinne. Ja toivottavasti testit ovat negatiiviset. Vai sanotaanko sitä tästä testistä sillä tavalla.. no hyvät kuitenkin. Mä en varsinaisesti pelkää neuloja mutta en niistä myöskään pidä. Käännän pään aina pois kun pistävät ja ajattelen muita asioita.