Hae
Mari Valosaari

Musta on tullut se ketä ennen välttelin

Tiiäthän sen tunteen kun ruokakaupassa katselet mille kassalle meet. Katot missä olis lyhyin jono, missä olis mahdollisimman vähän ostoksia ihmisillä..

 

Mä oon aina ainakin katsonut näin, ja varsinkin kun jonossa on seisonut nainen (tai joskus harvoin myös mies) jolla on ostoskärryt täynnä ruokaa. Siinä on ruokaa varmaan 10 hengen perheelle viikoksi. Siis kauhee määrä kaikkee. Sillon olen katsonut että tuon perään en ainakaan mene.

 

Tänä päivänä minä olen se nainen ostoskärryn kanssa. Ja varmasti moni katsoo että mun perään ei kannata tulla =) Näin ne osat muuttuu

Ja mikä hauskinta: vaikka se kärry on ”täynnä” ei siinä oikeesti ole kuin muutamaksi päiväksi meille kolmelle hengelle eikä suinkaan kymmenelle kuten olen luullut.

 

Ja asiasta toiseen, siitähän se tuska vasta alkaa kun kassan ohittaa ja täytyy saada kaikki ostokset ja lapsi autoon. Täytyy arvostaa niitä naisia (ja harvoin miehiä) jotka tosiaan ostaa esim kymmenhenkiselle perheelle ruuat, roudaa ne autoon ja pahimmassa tapauksessa muutama lapsikin on mukana.

 

By the way jos sinä joskus näet henkilön lapsen tai lapsien ja hirveiden ostosten kans jossain jossa voit vaikka oven avata tai jos ei ole kiire niin että voisit vaikka auttaa kantamisessa niin auta. Siitä tulee autetulle varmasti todella hyvä fiilis!

 

Tsemppiä kaikille päivittäisiin askareisiin ja anteeksi te jotka ostatte vain vähän ostoksia ja me perheelliset ollaan tukkona jonoissa!

Niin että sori vaan, äidit ostaa meille paljon ruokaa =)

Niin että sori vaan, äidit ostaa meille paljon ruokaa =)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *