Hae
Mari Valosaari

Yhteishuoltajuus – todellisuus pelottaa

yhteishuoltajuus

Yhteishuoltajuus – pelottaa se kamala ikävä

On se jännä, kuinka mahtava tunne se on, kun pitkän ajan jälkeen joku ottaa lapset hoitoon ja saat olla hetken aikaa ihan vaan sinä itse, itseksesi, ja muutaman päivän päästä on jo kamala ikävä lapsia.

Olen ollut maaliskuun alusta käytännössä koko ajan lasten kanssa, ensin Brasiliassa, jossa meidän piti olla koko kevät, mutta koronan vuoksi tultiinkin takaisin Suomeen ja sitten Hämeenlinnassa sama 24/7 on jatkunut. Ja tietty koko lasten eliniän tähän saakka olen ollut lasten kanssa erittäin intensiivisesti.

Kaikki perheet tietää varmasti TODELLA hyvin sen tunteen kun on nyt oltu tiiviisti yhdessä. Mikä on tietenkin ihanaa, mutta samalla kamalaa. Myönnä vaan, kamalaakin se on ollut hahaha.

Lapset oli tässä hetki sitten yhden viikonlopun mun pikkusiskon luona ja me heppailtiin isosiskon ja miekkosten kanssa, joten se viikonloppu ilman lapsia meni kuin siivillä hevosten parissa.

Nyt vein lapset mun äidin luo hetkeksi ja jälleen ensimmäiset päivät menivät oikein kivasti. Eron hetki oli kyllä aika ikävä, kun lapset itki ikävää, mutta tiesin että mummon rakkauden täyteisessä hoidossa he pärjäävät kyllä täydellisesti.

Neljäs päivä erossa lapsista ja sitten alkoi riistää sydäntä. IKÄVÄ LAPSIA <3 Tätähän se sitten on kun yhteishuoltajuus oikeasti alkaa ja lapset on isällään.

Edelleen tiedän, että lapset voivat äärimmäisen hyvin äitini luona, mutta se ikävä, kamala ikävä ihmisiä, joita rakastan enemmän kuin mitään muuta tämän maan päällä.

Ehkä tämän ikävän aiheuttaa myös juuri se, että todellisuus avioeron tuomasta yhteishuoltajuudesta alkaa häämöttää. Ex mieheni talo alkaa olla valmis ja se tarkoittaa sitä, että lapset alkavat sitten viettämään aikaa myös isällään.

Toisaalta olen odottanut tuota aikaa kovasti, että lapset olisi isällään ja saisin omaa aikaa. Mutta jännä homma kun se alkaakin tuntua pahalta, että lapset ovat joskus poissa. Toivon että osaan ottaa asian mahdollisimman positiivisesti ikävästä huolimatta. Tärkeää on, että lapset viettää aikaa myös isänsä kanssa. Ja yritän pitää tärkeänä ajatuksissa myös ajan itsekseni.

Tiedän että meitä vanhempia on paljon jotka jaamme vanhemmuuden, voimia meille kaikille <3

-Mari

Lue myös miksi jouduimme lähtemään Brasiliasta ”liian aikaisin”

Kaupallinen yhteistyö

Ositussopimus – käytimme lakimiestä erossa

Kaupallinen yhteistyö: sjokinen.fi/

ositussopimus valosaariOsitussopimus tehtiin lakimiehen kanssa, vaikka käytännössä sovimme asioista yhdessä ex mieheni kanssa keskenämme.

Meillä tosiaan onneksi ollaan oltu hyvissä väleissä erosta huolimatta eikä ole tarvinnut riidellä asioista. Silti kaiken varalta ja etenkin pankkeja ym varten virallinen ositussopimus oli tehtävä.

Googlettelin lakimiehiä ja oli todella hauska yhteensattuma, kun ensimmäinen vastaan tullut lakimies sattuikin olemaan lapsuudesta tuttu henkilö. Tarkemmin ottaen hän on ollut isosiskoni ystävä. Laitoin hänelle tarjouspyynnön ja hetken kuluttua juteltuamme huomasimme että olemmekin vanhoja tuttuja =).  Tuttavuuden vuoksi päädyimme vielä sopimukseen, että kerron hänen palveluistaan myös teille.

Vaikka meillä ei riitaisuuksien tai erimielisyyksien takia asianajajaa/lakimiestä tarvittu oli Susanna hyvä apu tässä prosessissa. Häneltä sai tarvittavat tiedot mitä kaikkea virallista paperia tarvitaan ja hän laati valmiin ositussopimuksen. Kiitos Susanna, voin suositella hänen palveluitaan lämpimästi kaikille <3

Tässä vielä virallista infoa tästä aiheesta ja lisää Susannan toiminnasta:

 

Miksi avioliiton päättyessä kannattaa tehdä kirjallinen ositussopimus?

Aikoinaan solmittu avioliitto voi jäädä kummittelemaan myös jälkipolville, jos ositusta tai omaisuuden erottelua ei ole tehty. Kirjallisen ositussopimuksen teolla vältät turhat riidat ja epäselvyydet. Mikäli avioerostasi on jo aikaa, mutta kumpikin puolisoista on edelleen elossa, ositussopimuksen voi vielä tehdä. Ositussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen osapuolet eivät enää voi esittää uusia vaatimuksia ja näin saadaan osapuolten välille myös oikeusrauha.

Entinen puoliso voi vaatia ositusta tehtäväksi vuosienkin jälkeen. Ositusvaateelle ei ole asetettu laissa määräaikaa. On hyvä tiedostaa, että osituksen piiriin saattaa kuulua myös avioeron jälkeen syntynyt omaisuuden arvonnousu. Ellei muuta sovita, osituksessa omaisuus arvostetaan ositushetken, ei esimerkiksi avioeron vireilletulon mukaiseen arvoon. Esimerkkinä tästä voisi olla tilanne, että puoliso omisti avioeron viereilletulon aikaan arvopapereita, joiden arvo olisi vuosien saatossa noussut monikertaiseksi.

Puolison kuoleman jälkeen perunkirjoitusta varten on myös selvitettävä, onko ositus aikoinaan tehty entisten aviopuolisoiden välillä. Jos ei ole tehty, myös entisen puolison varat tulee kirjata perukirjaan, samoin kuin mahdollisen nykyisen lesken. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kuolinpesän osakkaita ovat niin entinen kuin nykyinenkin aviopuoliso. Tietyissä tilanteissa entinen aviopuoliso voi vaatia kuolinpesää maksamaan hänelle tasinkoa. On aika mahdoton tilanne lähteä selvittämään tilien saldoja monen kymmenen vuoden takaa.

 

Mitä ositus tarkoittaa?

Avioeron yhteydessä puolisoiden varat ja velat jaetaan laatimalla ositussopimus. Ositussopimuksessa sovitaan myös siitä, maksaako enemmän omaisuutta omistava puoliso toiselle tasinkoa. Tasinko on verovapaata. Puoliso saa myös kieltäytyä ottamasta vastaan tasinkoa ilman veroseuraamusta. Osituksen tekemisen jälkeen omaisuus rekisteröidään sen puolison nimiin, jonka omistukseen se on osituksessa tullut (esim. kiinteistö, auto jne.).

Varoja eli omaisuutta ovat mm. tilien saldot, asunnon-, auton-, ja sijoitusten arvo sekä myös omistusosuuksien arvo yrityksissä. Tästä syystä suosittelen varsinkin yrittäjille avioehtoa. Mikäli puolisoilla on avioehtosopimus, vaikuttaa sen sisältö siihen mitä omaisuutta osituksessa otetaan huomioon. Avioehdolla voidaan esimerkiksi rajata, että ennen avioliittoa hankittu omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta ja sitä ei huomioida osituksessa. Myös lahjanantaja tai testamentin tekijä voi vaikuttaa siihen, että häneltä lahjana tai testamentin nojalla tullut omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta.

Kirjoittanut 2.9.2019:

Susanna Jokinen, lakimies.

 

Lakipalvelut S.Jokinen Oy on nykyaikainen lakiasiaintoimisto. Hyödynnän työssäni teknologian tuomia mahdollisuuksia. Osa palveluistani onnistuvat etäyhteyksien kautta (puhelin, sähköposti, skype) ja verkkokaupasta ostat aina edullisempaan hintaan. Verkkokauppa sopii Sinulle, joka tiedät mitä haluat ja et tarvitse lainopillista neuvontaa. Näin voin palvella Sinua Helsingistä Utsjoelle ajasta ja paikasta riippumatta.

Palveluni ovat mm:

  • Perheoikeus: Lasten huolto- ja tapaamisoikeudet, avioerot, ositukset ja omaisuuden erottelut sekä avioehdot
  • Perintöoikeus: Perunkirjoitukset, ositus- ja perinnönjaot, testamentit
  • Sopimusoikeus: Kauppa-, lahja- ja velkakirjat sekä osakassopimukset
  • Työoikeus: Työehdot ja työsopimukset
  • Edunvalvontaoikeus: Edunvalvonta-asiat ja edunvalvontavaltuutukset
  • Riita- ja rikosasiat

Yhteystiedot:

Susanna Jokinen, lakimies

Lakipalvelut S.Jokinen Oy

Kauppakatu 5 A 2

40100 Jyväskylä

puh. 045-625 7998

susanna.jokinen@sjokinen.fi

www.sjokinen.fi

susanna jokinen ositussopimus

-Mari

-käy lukemassa myös eromme vaikein osuus eli lapsille kertominen-