Hae
Mari Valosaari

Valoa tunnelin päässä

 

 

 

Tänään 9.5. tulin jälleen Jorvin päivystykseen koska kivut kovenivat ja selkeästi vatsa/suolisto alkoi reagoimaan. En tiedä johtuuko reaktio lääkkeistä vai mistä mutta näin kävi.

Päätin että tänään VAADIN hoitoa. Ystävällisyys ja kärsivällisyys oli jo loppunut. Uhosin mielessäni kovia sanoja ja kuinka kovistelen lääkärille että nyt hoitoa tai rupeen riehuun. No enhän mä sitten loppujenlopuksi mitään kovistellut mutta tämän päivän lääkäri otti minut ja kipuni tosissaan ja pääsin osastolle ja huomenna leikataan.

Kiitos tälle lääkärille inhimillisyydestä. Okei kyllä hänkin ensin yritti minua torjua ja ehdotella vielä eri hoitoja kotona mutta siinä vaiheessa vakuuttelin hänelle että en enää jaksa kipujeni kanssa. Onneksi hän välitti ja uskoi. Päivystyksen kaikki hoitajat on muuten ollu kans tosi mukavia ja täällä osastolla hoitaja Maarit on super kultainen ihminen.

Tänään siis yö täällä sairaalassa ja aamulla operaatio. Mun leikkaus ei oo kiireellinen niin jännä nähdä kuinka kauan joutuu odottamaan. Toisaalta tässä nyt on jo reilusti yli viikko sitä odotettu niin muutamat tunnit ei tunnu enää miltään. Kiireisemmät tapaukset menee tottakai edelle.

Milaa on ihan hirvittävä ikävä kun nyt tulee jo kolmas yö erossa =( onneksi rakas Tirppa on hyvässä hoidossa, nyt isin kans kotona =)

Tässä kun nyt on sairaalakokemuksista tullut puhuttua ystävien kans viime päivinä niin kamalan surullista on kuinka moni joutuu kärsimään kivuista kotona. Sanotaan vain että mitään ei voi tehdä ja että kivun kanssa pitää oppia elämään. Minä olen onnekas että sain avun näinkin nopeasti vaikka se on kipujen vuoksi kyllä tuntunut ikuisuudelta. Toivottavasti te kaikki saatte kipuihinne hyvä ja parantavaa hoitoa mahdollisimman nopeasti jos sitä tarvitte.

Vaikka ei pitäisi varmaan hehkuttaa ennen kuin kivut on poissa mutta ainakin mulla on nyt erittäin toiveikas olo.

Hyviä vointeja kaikille lukijoille

-Mari-

image

0 kommenttia

  1. soikku kirjoitti:

    Paranemisia! ! Tien itsekkin et oli raskasta kun olin poissa lapsen luota kun oli leikkaus..ei ne o mukavia.. mutta sit ku oot kunnossa ni jaksat taas paljon paremmin! Oon lueskellut sun juttuja ni toivon et tä nyt sit auttaa sua! Tsemppiä paljon

  2. Heidi kirjoitti:

    Isot tsempit odotteluun ja itse leikkaukseen! Tiedän tarkkaan nuo kivut ja fiilikset ennen leikkausta. Itse kävin leikkauksen läpi -06 ja voin omalta kohdaltani sanoa, että sen ansiosta sain ihan uuden elämän. Energiatasot on palautunut kohdalle ja 15 vuoden matalan hemoglobiinin jälkeen veriarvot on hyvät. Urheilukin luistaa ihan eri tavalla; crossfittiä treenaan viis kertaa vkossa ja muuta vielä siihen päälle. Toipuminen on tietty yksilöllistä, mutta omalla kohdallani se oli tosi nopeeta, toivottavasti myös sun. Nää kaikki on isoja kiitollisuuden aiheita. Alavatsassa on muistona arpi ja neljä pientä tähyatysarpea, mutta ne eii oo mua koskaan häirinnyt edes bikineissä; ne on merkkejä elämästä ja kertoo siitä mitä on käyty läpi.

    • Mari Valosaari kirjoitti:

      Moi Heidi,

      mahtavaa että oot toipunut ja parantunut noin hyvin.
      Mulla ei onneksi oo ainakaan vielä isommasta leikkauksesta kyse. Vaikka välillä kyllä jopa toivoo sitäkin kun koliitti on pahasti aktiivinen.

      Kiitos tsempistä!

  3. Juha kirjoitti:

    tsemppiä hurjasti, vaikka en sua tunne edes. Sen verran olen sairaalassa aikaa viettänyt että ymmärrän fiilikset. Jos tarviit jotain apuja viestitä!!!

  4. marko aho kirjoitti:

    moi ! tsemppiä kovasti ja paranemisia sinne..

  5. Taina Palmros kirjoitti:

    Tsemppiä ja toivottavasti saat avun.

  6. anitta kirjoitti:

    Voimia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *