Hae
Mari Valosaari

Ensimmäinen päiväkotipäivä

Kaulaa kuristaa, sydän pamppailee, ajatukset harhailee… Näillä tuntemuksilla minä heräsin tähän päivään.

Mila puolestaa nosti ison hymyn kasvoille kun kerroin että tänään on se päivä kun Touhula päiväkoti alkaa.

 

Tyttö oli lähdössä päiväkotiin jo ilman vaatteita tai pyysi että voisi mennä ainakin ilman ulkovaatteita. Luonnollisesti emme lähteneet siltä seisomalta vaan söimme aamupalan, puimme vaatteet ulkovaatteita myöden ja mentiin.

 

Mä sain paljon vinkkiä että kannattaisi/pitäisi jäädä lapsen kanssa paikanpäälle ensimmäiseksi päiväksi. Päätin että teen ratkaisun kun näen miten Mila toimii. Hieman tyttö katseli ympärilleen, mutta lähti välittömästi leikkimään ja minä olin ”ilmaa”. Pala kurkussa juttelin ohjaajan kanssa myös mitä mieltä hän on, lähdenkö vai jäänkö. Tulimme yhdessä siihen tulokseen että Mila kyllä pärjää ilman äitiä ja voisi jäädä heti ryhmään ilman minua. Oleskelin kuitenkin yhteensä noin puoli tuntia siellä kun juteltiin hieman Milasta. Lapsille tuli aika lähteä ulos joten autoin Milan vaatteet päälle ja sitten hän saattoi minut portille ja juoksi leikkeihin. Sanoi vielä ”heippa ihana äiti” hymyillen joten vaikka niitä roskia meinasi silmiin tulla olin todella iloinen ja hyvillä mielillä vaikka lähdinkin pois.

 

Päätin tulla hakemaan Milaa vasta päiväunien jälkeen koska niistä puhuttiin kotona ja otettiin unikaveri mukaan. Mila oli päiväkodissa tänään itsekseen noin neljä tuntia.

 

Sen ajan kun olin poissa mietin koko ajan pitäisikö mun sittenkin mennä hakemaan hänet aikaisemmin.. En mennyt ja hyvä niin.

 

Kun sitten tuli aika hakea neiti oli kaikki mennyt todella hyvin ja hän oli tykännyt olla päiväkodissa tosi paljon. Onneksi en siis hätiköinyt haun kanssa vaan annoin olla rauhassa. Päiväkodista tuli palautetta että Mila on reippaasti mennyt leikkeihin mukaan ja touhunnut muiden lasten kanssa eikä kertaakaan ollut kysellyt äidin perään.

Siis mitä?! Enkö mä olekaan maailman ainoa asia mun tytölle? Heh tiesinkin jo että en ole, Mila selkeästi nauttii toisten lasten seurasta ja olisi suorastaan vääryys häntä kohtaan pitää hänet kotona. Päiväkoti oli selkeästi hyvä ratkaisu meidän Milalle.

-Mari-

4 kommenttia

  1. Tanja kirjoitti:

    Ihan parasta ❤️
    Se roska menee silmään kaikilla äideillä, voisin väittää..
    Go teidän perhe ❤️

  2. Iina kirjoitti:

    Ihanaa että meni hyvin ja iloisia ja aurinkoisia päiviä teidän super perheelle ❤

  3. Tilda kirjoitti:

    Kyllä itelläkin tuli oikeen itku, ku jätin tytön (sillon 1v6kk) ekaa päivää hoitoon perhepäivähoitajalle. Tyttö kyllä jäi mielellään sinne! oltiin oltu puistossa hoitotätin kanssa pari kertaa ennen hoidon alkamista, hän kävi meillä kylässä ja me käytiin hänen luona, niin että siellä oli muutkin hoitolapset paikka. Tääl meijän kylässä semmonen on tapana. Kiva, kun vähän tuntee hoitajaa etukäteen.
    Parina seuraavana aamuna tytölle tuli itku kun jätin hoitoon, mut se on kuulemma normaalia, kun lapsi tajuu et se onki joka päivästä, et pitää mennä hoitoon. Itku kuulemma loppuu kun vanhempi lähtee.
    Toivottavasti löysit lapsellesi hoitopaikan jossa hän viihtyy ja jonka hoitotäteihin voit luottaa ?

  4. Manna kirjoitti:

    Se roska muuten voi mennä vielä silloinkin kun lapsi innoissaan kertoo ensimmäisestä kaupunkiajosta autokoulussa… Mitä hittoa, vastahan mä itse, jne….. ?? Mutta iloisia päiväkotipäiviä teille ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *