Vauvapotkut on onneksi kaukaisia

Vauvanpotku

Ah tuo ihana tunne jonka tunsin kuopukseni kohdalla ensimmäistä kertaa kolme vuotta sitten. Mutta samalla tuo hui niin karmiva ajatus siitä että olisi jälleen raskaana. Tällä hetkellä tuo alempi muistutus neljän vuoden takaisista pikkujouluista houkuttelee enemmän =)

Tai itseasiassa tuo oli väärin sanottu. Voisin mä raskaana olla. Se oli itseasiassa mun kohdalla molemmilla kerroilla aivan mukavaa aikaa. Ja vaikka kuulostaa ehkä hullulta niin voisin myös hyvin synnyttää, ne on mennyt tosi hyvin mulla myös. Oon tästä varmaan jo joskus kirjoittanukki. Ja samoin siitä että vauvat on kyllä ihania mutta liian työläitä.

Nyt alkaa oikeesti olemaan aika ihanaa aikaa. Lapset alkaa pikkuhiljaa olla aika omatoimisia. No Jäbä 2,5v kyllä teettää vielä reilusti töitä, mutta etenkin Mila 5v osaa jo hienosti asioita. Ja voi vitsi että mä odotan sitä että myös nuorempi on sen ikäinen että lähtee itsekseen aamulla katsomaan lastenohjelmia kun herää ja antaa vanhempien nukkua hieman pidempään. Ja leikiteltiinpä Jonten kans jo ajatuksella myös siitä että jonakin päivänä voidaan laittaa aamupala värkit tai valmiit aamupalat jääkaapin ala hyllylle ja lapset saa nekin itse otettua. Ja me saadaan NUKKUA. hahaha huomaatteko kuinka paljon mä tykkään nukkumisesta. Mut se on parasta!

Nii ja puhumattakaan noista katkonaisista öistä.. palataan siihen piakoin.. Meillä nimittäin on aikamoista showta välillä edelleen yöt. Tai showta ja showta, mutta heräilyä kuitenkin..

Kuinka moni teistä on sitä mieltä että lapsiluku on nyt täynnä? Ja mikä teidän lapsiluku on?

-Mari