Hae
Mari Valosaari

Pelkään etten pärjää yksin

Uusi vauva on tulossa vajaan kolmen kuukauden päästä. Esikoinen on nyt 2,5-vuotias. Hevosia on kaksi tallissa.

P1000118

Hommia kotona riittää jo nyt enemmän kuin tarpeeksi ja kohta lisähommia aiheuttaa ja paljon pieni käärö. Oon yrittänyt tuuditella ajatuksella että kyllä ne muutkin pärjää. On muillakin useampi lapsi. Monella jopa yli viisi lasta kotona ja hyvin menee. Nostan hattua niille äideille jotka jaksaa hymyssä suin pyörittää kotitaloutta monen lapsen kanssa. Ja siis oikeasti eivät väsy siihen. Vai onko heitä? Vai ovatko he väsyneitä mutta tekevät sen silti? Onhan se niinkin että kun ne lapset on hankittu niin on niistä huolehdittava jaksoi tai ei.

P1000111 P1000101

Itse tunnistan itsessäni väsymyksen merkkejä aina välillä jo nyt. Hyvin pieniä mutta kuitenkin. Tai ehkä ne ei varsinaista väsymystä ole vaan kutsuisin sitä ennemminkin mukavuudenhaluksi. Jaksan kyllä touhuta lapseni kanssa, jaksan tehdä ruokaa, jaksan siivota, jaksan pyykätä ja jaksan hoitaa hevoseni. Mutta on päiviä kun tämän kaiken tekeminen yhtä aikaa ei todellakaan ole kivaa. Tykkään myös tehdä noita kaikkia (okei siivous, ruuanlaitto ja pyykit ei ehkä lemppareita) mutta kun lapsi on mukana on kaiken tekeminen hankalaa. Tai kun touhuaa lapsen kans mielessä pyörii jo kaikki kotihommat. Olen toivonut Jontelta monesti että hän ottaisi Milan ja he lähtisivät jonnekin reissuun yöksi tai kahdeksi niin että saisin olla yksin KOTONA. Siivouskin olisi varmasti kivempaa tehdä kun saisi tehdä rauhassa ja heh että jälki näkyisi edes puolipäivää =) Tätä vielä odotellessa =)

P1000105 P1000119 P1000127

Ja siis joo tosiaan onhan mulla mies, lapsen isä, ja onkin aivan mielettömän ihanaa silloin kun hän on kotona ja lapsen kans sen aikaa kun minä teen muita juttuja. Etenkin kun saan mennä yksin tallihommiin. Mutta palomiehenä ja laulajana hän on myös aika paljon pois kotoa. Eikä pelkästään 8 tuntia päivästä vaan yli vuorokauden aina kerrallaan ja noina päivinä saan maistaa yksinhuoltajan elämää..

P1000108

Nyt kun toinen lapsi on tuloillaan niin aloin ajattelemaan kuinka voisin saada lisää aikaa itselleni. Apukäsiä kotiin. ??

Päädyin tulokseen että haluan meille au pairin. Nyt onkin sitten au pairin etsintä käynnissä.

Tavallaan se on pelottavaa kun ei voi olla varma millainen tyyppi sieltä tulee jos sellaisen löytää. Entä jos hän ei sovellukaan meidän perheeseen. Hän kuitenkin tulee asumaan meillä ja on kuin yksi perheenjäsenistä. Koitimme pohtia Jonten kans asiaa monelta kantilta ja päädyttiin siihen tulokseen että kyllä me se riski otetaan. Apukädet kotona on varmasti korvaamattomat. Minähän olen tietenkin päivät kotona, mutta se että saan pientä apua arjen askariin on varmasti korvaamatonta.

Voisihan sitä palkata hoitajankin, mutta siihen menee aika paljon rahaa. Au pairille maksetaan minimissään 260€ taskurahaa kuukaudessa ja tietenkin hänen asumisensa ja ruokailut. Lisäksi au pairille tulee tarjota suomenkielen kurssi. Tuon summan olen erittäin valmis sijoittamaan siitä että jaksan arjessa. Tai vaikka jaksaisinkin ilman häntäkin niin siitä että voin nauttia arjestani hieman enemmän.

Tulee toki mieleen myös olenko sitten huono äiti kun en voi handlata kaikkea yksin.. Mutta päätän olla sitä mieltä että en ole! Ei se tee minusta yhtään huonompaa äitiä jos haluan nauttia kotioloista enemmän, saada pientä arjen luksusta hommiin.

Etsintä on siis vielä käynnissä. Jos joku tietää jonkun englantia puhuvan au pairin niin saa ilmiantaa hänet. Tai toisaalta voisihan meidän au pair olla suomalainenkin.. Vai voikohan? Onkohan siihen jotain säännöksiä? Jos se on luvallista niin jos siellä sattuu olemaan joku innokas niin ei muuta kuin ilmoittautumaan meille!

P1000124

-Mari-

0 kommenttia

  1. Suvi kirjoitti:

    Vau, siis toi au pairi kotiin on varmaan loistava juttu ? mistä lähdette etsimään näitä au paireja? Onko jokin haastattelu ym ? Kiinnostaisi myös itseänikin tuo, että meille tulisi myös auttavat kädet !

  2. Plöö kirjoitti:

    Au Pair ei voi olla suomalainen, koska määritelmään kuuluu vieraaseen kulttuuriin tutustuminen, kielikurssit ja näin. Toki voit ottaa jonkun suomalaisen nuoren muuten vain ja tehdä vastaavanlaisen sopimuksen.

  3. Sanna S. kirjoitti:

    Tuttu tunne. Minulla on 5 lasta ja 9 hevosta/ponia. Minun henkireikä ni on työ (lasten ja hevosten parissa omassa pihassa) ja treenaaminen. Se kun lähtee lenkille tai salille, mahtavuutta!!Mies käy kodin ulkopuolella töissä ja minulla tallityttöjä apuna tallilla. Au pair kuulostaa niin hyvältä idealta, olen jopa harkinnut sellaista itsekin! ? Apua pitää pyytää kun tuntuu että väsyttää ?

    • Mari Valosaari kirjoitti:

      Niin kyllähän kaiken tekee vaikka väkisin jaksoi tai ei, mutta apu ei oo koskaan pahitteeksi =)

  4. Noora kirjoitti:

    Olen itse ollut vaihto-oppilaana, järjestönä oli EF. Mutta siis muita järjestöjäkin on esim. Rotaryt, nuorisovaihto jne. Noista saa au paireja

  5. Neljän lapsen äiti kirjoitti:

    Ehdottomasti au pair. Kyllä meillä useamman lapsen äideillä väsyttää, vaikkei se välttämättä siltä näytä. Kaikki apukeinot vaan käyttöön, et selviää kunnialla tästä rankasta pikkulapsiajasta!
    Tsemppiä ja voimia loppuraskauteen!❤️

  6. Matleena kirjoitti:

    Itse olen ollut au pairina usassa. Kannattaa ottaa huomioon,että tilanne on useimmiten molemmilla uusi ja se on todella raskasta,että asuu vieraassa talossa,vieraassa maassa. Varmasti myös vieraan kotona pitäminen on raskasta. Kannattaa miettiä selvät säännöt ja työajat ja auttaa tutustumaan saman ikäisiin,koska au pairina oll voi olla myös todella yksinäistä. Itse olin todella väsynyt siitä kaikesta uudesta ja kun yhtäkkiä hoitikin lapsia ja kotia kuin toinen vanhempi. Siinä kannattaa antaa aikaa eikä heti hämmästyä jos toinen näyttää hyvinkin uupuneelta. Keskustelu on super tärkeää,että molemmat ovat samalla aaltopituudella tehtävistä ja säännöistä koskien etenkin lasten hoitoa. Ja miettikää sekin,kuinka paljon haluatte au pairin osallistuvan kodin siivoukseen! Tsemppiä loppu odotukseen toivottelee toinen,väsynyt,mutta onnellinen 1 vuotiaan äiti ja vanha au pair 🙂

  7. Aino kirjoitti:

    Olet rohkea äiti, kun myönnät, ettet jaksa kaikkea.

    Pieni vinkki, jos au pairia ei löydy. Olin itse hoitamassa perheessä, jossa 8 lasta. Kela maksoi kotihoidon tukea suoraan minulle. En muista tasan tarkkaan säännöksiä. Kelan sivuilta löytyy. Mutta sovittiin perheen äidin kanssa kuinka monta tuntia viikossa käyn auttamassa. Ja palkka tuli siitä, kuinka monta alle kouluikäistä hoidettavaa mulla oli. Kävin 10h viikossa opiskelun ohessa. Ei hirveästi, mutta apuahan sekin oli. 🙂

  8. Mamma -2012, -14, -16 kirjoitti:

    meillä toinen aupair menossa ja nykyään en voisi ajatella arkea ilman. Ensimmäisen kanssa tein virheen enkä tehnyt selkeää ohjeistusta tytölleni. Molemmat haki paikkaansa, rutiineja ei ollut. Tyttö oli hukassa, sekä minä itse. Toisen kanssa tehtiin selkeät säännöt, mikä on hänen työaikaa ja milloin voi laittaa ovensa kiinni ja tehdö omia juttuja. Näin hänelläkin oli rauhallisempi ja huojentunut olo uudessa ympäristössä. Pystyi sopimaan myös muita menoja ja tutustua meidän kulttuuriin kodin ulkopuolella. Vähän niinkuin lasten kanssa, rutiinit on maailman parhainta!!

    • Mari Valosaari kirjoitti:

      Erittäin hyvä vinkki. Kiitos ja mukava kuulla että muutkin käyttävät au paireja =)

  9. Ninni kirjoitti:

    kelan kautta voi saada yksityisenhoidon tuella hoitajan kotiin, vaikka olet itse kotona äitiyspäivärahalla. Työnantajana täytyy itse maksaa työntekijän vakuutuamaksut ja ehkä vähän plussaa yksityisenhoidontukeen kun sitä saisi teidän tapauksessa yhdestä lapsesta. olen itse ollut sekä hoitajana perheessä, että työnantajana näin ja se on loistojuttu!

  10. Elliii kirjoitti:

    Olen ollut kahdessa perheessä hoitamassa lapsia kelan yksityisen hoidon tuella ja voin suositella sitä teille. Molemmissa perheissä olin n. 4,5 h viikossa mikä oli sopiva, koska opiskelin. Osa tuntemista ihmisistä on ollut jopa 10h viikossa. Autoin molempia perheitä lastenhoidossa ja kotiaskareissa.

  11. Tiia kirjoitti:

    Meillä on 4 alle kouluikäistä lasta ja oon myös miettinyt tuota apua kotiin. Au pairi olisi tosi hyvä ratkaisu, mutta ylimääräisiä huoneita kun ei nyt ole. 😀

    • Mari Valosaari kirjoitti:

      Joo siitä koituu toki pieni ongelma. Meillä onneksi uudessa talossa on yksi ylimääräinen makuuhuone

  12. Emilia kirjoitti:

    Mihin voi hakemusta tai ilmoitusta laittaa, täällä olisi yksi kiinnostunut ja halukas pieneksi avuksi,jos ette au pairia löydä ☺ heppahommatkin luonnistuu! ?

  13. mirvu kirjoitti:

    Itse oon tällä hetkellä Australiassa aupairina ja voisin vinkata että kannattaa tosiaan tehdä jonkinlainen kirjallinen sopimus,missä lukee kaikki työajat,tehtävät,palkka jnejne. Helpottaa paljon aupairia varsinkin alussa 🙂 Mulla siinä on ainakin perustiedot muksuista,ohjeet aamutoimiin,mitkä alueet talosta on mun siivousvastuulla,eritelty mitä kuuluu peruspalkkaan ja mistä saa ekstraa, tärkeitä puhelinnumeroita ja vinkkejä vapaa-ajalle. Myöskin lasten lääkitysjutut kannattaa tehdä selväksi että hädän sattuessa osaa toimia oikein! Ja tän lisäks meillä on viikottain hostäidin kanssa pikku tapaaminen,jossa käydään läpi viikon ohjelmaa,helpottaa omaa suunnittelua kun tietää hänen työajat etukäteen!Ja siinä voidaan myös käydä läpi jos on jotain ongelmia tms. Kannattaa myös sopia että miten menetellään jos homma ei pelaakaan.
    Siinä muutama vinkki näin aupairin näkökulmasta,toivottavasti löydätte hyvän! 🙂

  14. Kirmi kirjoitti:

    Meillä on ollut syksyn ajan aupair perheessä ja en voisi olla tyytyväisempi. Kaikki sujui hyvin ja apu oli suurta. Tietysti paljon riippuu myös henkilökemioista. Teimme selvät säännöt niistä asioista, jotka ovat tärkeitä perheessämme ja niitä kunnioittaen ollaan arkea eletty. Ehdottomasti suosittelen ottamaan ulkopuolista apua, jos siihen on mahdollisuus.

  15. Tiia kirjoitti:

    Itse suosittelen myös yksityisenhoidontuella hoitajan palkkaamista jos ette löydä au paria. Olin töissä kyseisellä tuella 24h/vko. Perheessä oli 8 lasta. Jos asuisin lähempänä niin tarjoaisi itseänikin teille avuksi?

  16. MäSäMutsi kirjoitti:

    Arki todellakin on raskasta. Välillä itsekin toivoisin, että olisi niitä apukäsiä. Varsinkin kun palasin puolittain takaisin työelämään. Kaksi lasta, elukat ja koti, tuntuu välillä vaan niin ylitsepääsemättömän työläille… Mutta kuten itsekin sanoit, onhan niistä aikaisemminkin selvitty.
    Meillä mietittiin hetki tuota au pairia. Mutta kaatui lopulta omaan mahdottomuuteensa. Vaikka meillä olisi hänelle ollut tilat, niin silti koimme talomme käyvän liian pieneksi jos kyseessä ei ole just aivan ihana tyyppi. Olemme päätyneet ottamaan silloin täillöin meille lapsenvahdin. Ja loppujen lopuksi sitä olemme tarvinneet suhteellisen vähän.
    Mutta mielestäni on kuitenkin parempi ottaa sitä apua ennemmin kuin myöhään. Jos vähäänkään epäilyttää se oma jaksaminen, niin mieluummin ottaa heti sitä apua. Olen nähnyt mitä se tekee, kun ei ymmärrä pyytää ajoissa sitä apua.
    Tsemppiä! <3

  17. nimetön kirjoitti:

    Milloin Mila menee päivähoitoon?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *