Hae
Mari Valosaari

Laskettu aika on tänään

Aamulla ehdin jo intoilla että nyt mennään mutta se meni ohitse.

 

Heräsin siihen kun selkään ja vatsaan sattui. Supistukset tuntuivat aika kivuliailta ja niitä tuli n 5-10 minuutin välein. Mutta ne ei ollu kuitenkaan niin kipeitä kun tiedän niiden olevan sitten kun alkaa varsinaisesti tapahtumaan.

 

Niinpä hyppäsin kipujen kans vaatteisiin ja menin laittamaan hepat ulos. Ajattelin että meen varmuudeksi nyt laittamaan hepat ulos että ehdin sen tehdä ennen varsinaisia kipuja ja sitä että täytyy mennä sairaalaan. No hetki sen jälkeen kun tulin sisälle kivut kuitenkin katosi.

 

Jonkin aikaa tuntu vielä sellaista menkkakipujen tyylistä kipua selässä mutta sekin meni ohi.

 

Jontte lähti aamulla liikenteeseen ja sanoinki sille että ”tavallaan tekis mieli sanoo että älä mee tää tulee nyt, mutta mene vaan koska ei näistä tiedä, voi hyvinkin olla että mitään ei tapahdu.” Eikäpä oo tapahtunu.

 

Auta armias että nämä viimeiset päivät ja viikot on pitkiä. Nyt sitä lasta oikeesti odottaa isolla O:lla

Ja odottaa vaan täytyy, hän tulee kun on valmis. (oispa se tänään vielä)

 

Tää kuva otettiin vaatevallankumousta varten johon osallistuin. Vaatevallankumous viikkoa vietetään nyt lauantaihin saakka

#whomademyclothes #vaatevallankumous

 

lue lisää fashionrevolution.org

Vaatevallankumous 2016 #whomademyclothes

Vaatevallankumous 2016 #whomademyclothes

0 kommenttia

  1. Emmi kirjoitti:

    Huoh, tiedän niin tuon tunteen! Kaikki kolme mennyt yli, kaiken lisäksi kolmas kaikista eniten, arvaa oliki piiitkiä päiviä kun sitä naiivisti aatteli että ei nyt kolmas voi enää mennä pidemmälle kuin aiemmat! Voi se. 😀 Tsemppiä!!!

  2. Kirsi kirjoitti:

    Mäkin niin tiedän miltä tuntuu odottaa. Esikoinen syntyi 39+5 mutta tää toinen halus olla vähän pidempään sairaalassa. Tasan 40+0 mentiin sairaalaan kun en tuntenut kunnolla liikkeitä ja alettiin sit käynnistelemään. Pienempi nyytti syntyi sitten 40+3 🙂 tsemppiä sulle odotukseen! Täällä jännätään kumpi sieltä oikein tulee!:)

  3. Ulla/unelmien elämistä kirjoitti:

    Hurjasti tsemppiä sinne viimeisiin päiviin. Mulla on aina ollut lähellä LA aamulla se olo, että syntyispä tänään ja sit illalla aina sängys oon miettiny,et ei vielä,nukutaan ensin:)

  4. Mari Valosaari kirjoitti:

    Kiitos tsempeistä! Mä yritän jaksaa odottaa… vaikeeta on..

  5. Miia Metso - blogi kirjoitti:

    Mä odottelin kans isolla Oolla! 🙂 Jostain syystä jo viikoilla 38 aloin kuvittelemaan, että kohta ne vedet menee tai supistukset tulee. No, odottelin yhä 42+0 eli viimeiset 4 viikkoa olin vaan ajatellut että ehkä se kohta! Ihan kamalan kuluttavaa oli 🙂 olipa tylsä mennä käynnistykseen kun oli ajatellut että saa kokea sen jännittävän synnytyksen alkamisen. Ehkä nyt sit tällä tokassa kierroksella 🙂 tsemppiä ja mukavaa loppuraskautta! Älä pidätä hengitystä ;D

  6. Hanna / Yli pyykkivuorten, läpi lasikattojen kirjoitti:

    Oih, tiedän! Mulla 41+2, 39+0 (jee, se oli huippua!) ja 42+0… Tsemppiä koitokseen!

  7. minttu kirjoitti:

    Mulla kaikki kolme menneet reilusti yli ensimmäiset reilulla viikolla. Nuorimmainen juuri ennen kun ois käynnistys tullut rv 42. Ei kannata la päivää kovin uskoa..Lapsi tulee oman aikataulunsa mukaan. Nopeammin menee aika kun eiedes ajattele, että joko nyt..?

  8. Jenni/Ilopiikki kirjoitti:

    Kuulostaa tutulta! Tyttöni syntyi 41+4, päivää ennen yliaikakontrollia. Voin kertoa, että päivät lasketun ajan jälkeen olivat pitkiä. Kiipesin vaikka mille kukkulalle ja saunoin joka ilta auttaakseni synnytyksen alkua 🙂 Tsemppiä viimeisiin päiviin!

  9. Mari Valosaari kirjoitti:

    Apua alkaa oikeesti ”pelottaan”. Instagramissa joku kommentoi että oli tullu vasta 43+2. huh huh.. Mut joo ei pitäis ODOTTAA niin kovasti ku tottahan se on että tulee kun on valmis (tai otetaan kun on ”liian” kypsä =) )

    Mutta ku ei millään malttais enää odottaa. ku ei edes tiedä sitä sukupuolta ni haluu vielä enemmän että tulis jo =)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *