Miksi ihmisen pitäis piilotella onneaan. Eikö oikeesti saa olla aidosti onnellinen jos on hyvä olla?!

Mun mielestä saa ja PITÄÄ! Voi ihan aidosti sanoa ääneen että on hyvä olla ja että on onnellinen. Voi antaa hymyn loistaa.

Mä oon nyt tosi onnellinen ja kieltämättä mietin voinko kirjoittaa sitä tänne blogiin julkisesti. Päätin olla rohkea ja kirjoittaa! Ja toivon että tämän kirjoituksen lukijat tekevät samoin! Jos sulla on joku juttu mistä oot iloinen niin oo vaan! Ja anna sen näkyä! Joo joku voi olla katellinen ja toinen muuten vaan ilkeä ja mollata sua joko suoraan tai selän takana, mutta ei anneta senkään lannistaa. Haukut ja vihapuheet kertoo kuitenkin aina vain enemmän haukkujasta kuin haukun kohteesta.

Syy miksi mä oon onnellinen on se että mun lapsuudenhaave on toteutunut. Oon aina halunnut että mulla on oma hevonen omassa pihassa. Okei tosiasiassa omaa hevosta ei vielä ole mutta oma piha ja siellä leikisti oma hevonen on =)

Me ostettiin siis Jonten kans ihana tila Nummelasta jota nyt kutsutaan leikkisästi ranch Valosaareksi. Haettiin toissapäivänä kaksi hevosta mulle ylläpitoon ja tallia asustaa myös myyjän kaksi hevosta ainakin vuoden loppuun saakka. ”Mun” heppa (jota varmasti tulen tituleeraamaan omakseni monta kertaa vaikka ei virallisesti oma olekaan) on suomalainen puoliverinen (FWB) tamma nimeltä Lois Lane eli Louis. Mä oon käyny ratsastamassa enemmän ja vähemmän Louista jo monen vuoden ajan. Nyt hän kaipaili hoitopaikkaa ja kun löydettiin tämä paikka näin sopivasti niin hän tuli meille.

Mikään ei oo niin siistiä kun herätä aamulla ja mennä tekemään aamutallia. Astua talliin sisään ja kuulla rakkaan samettiturvan hörinää.

Tää on siistiä ja mä oon onnellinen! Haittaaks se?

Matkalla heppojen kans kotiin

Louis tuolla takana. Edessä oleva Daisy on meillä ainakin hetken

Mila hoitaa Daisya

Hepat sai kaunistautumiskäsittelyn =)

Mun pieni talliapulainen tänä aamuna.. <3

Mila Aida hepan selässä =)

Hurjan paljon puhutaan nyt noista uusista leikkauksista. Ja yksi puheenaihe on se että sairasloman ensimmäinen päivä on palkaton ja siitäkin eteenpäin pienemmällä palkalla. Mä en halua siihen sen kummemmin kommentoida onko se hyvä vai huono, mutta sen verran voisin kertoa että minulle tämä malli on ollut normaalia arkea jo yli kymmenen vuotta. Näin yrittäjänä ja keikkatyöläisenä jos työt jää välistä sairauden tai minkä tahansa syyn vuoksi niin ei niitä kukaan korvaa. Se on menetetty raha se.

Olen kyllä ollut perus palkkatyössäkin, ja olihan se mukava että kun sairasti niin se ei verottanut tilipussia. Tällä hetkellä olen tuolta palkkatöistä hoitovapaalla ja teen taas yrittäjänä keikkoja.

Mulle iski flunssa tiistaina. Keskiviikkona vielä pääsin juontokeikalle, mutta eilen illalla nousi kuume ja tänä aamuna piti tämä perjantain keikka perua. Ääni ei kulje, nenä vuotaa, yskittää ja on kuin kulkisi sumupilvessä… Mieli tekisi mennä töihin jotta ei menetä keikkapalkkiota, mutta pakko se on oma terveys pistää edelle ja jäädä kotiin. Inhottavinta oli soittaa tuotantoyhtiölle ja ilmoittaa tästä, nyt he joutuvat näkemään suuren vaivan etsiessään lyhyellä varoitusajalla toisen juontajan tilalleni. Anteeksi Sisters inc. (p.s. jos sä oot hyvä juontaja niin ota yhteyttä www.sisters.fi niin heillä on lisää repertuaaria tällaisia tilanteita varten)

Tänään olis muuten ollut ihanan Tuija Pehkosen syntymäpäivätkin, oli vähän mielessä että keikan jälkeen olisin käynyt pyörähtämässä siellä, mutta jää nekin väliin. ONNEA TUIJA KUITENKIN!

Nyt siis vietetään sairaspäivää kaksin Milan kans kotona kun Jontte on pelastuslaitoksella töissä. Toistaiseksi Milalla ei näy flunssan oireita ja toivottavasti ei tulekaan. Vaikka täytyy myöntää että tavallaan olisi helpompaa jos Milakin olisi kipeä niin hän haluaisi myös ottaa rennosti. Mutta jospa saisin lepäiltyä vaikka lapsi onkin täynnä energiaa. Ja oikeesti siis toivon että flunssa ei häneen tartu.

Ensi viikolla olisi Tampereella alihankinta messut joilla pitäisi olla töissä joten toivotaan että tämä pöpö häipyy nyt viikonlopun aikana..

Paljon lepoa, nestettä ja luontaisia lääkkeitä kuten boulardiita, lysiinia, ruusunmarja c-vitamiinia sekä tämän pienen ihmisen paijausta niin kyllä se tästä <3 tsemppiä kaikille jotka olette flunssan kourissa, tätä on kuulemma paljon liikkeellä.

-Mari-