Lumi, uhka vai mahdollisuus

Mä oon kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, oulunläänistä pieneltä paikkakunnalta nimeltä Pyhäntä. En muista että koskaan lapsuudessani olisi ollut mikään katastrofi kun tuli lunta. Tais olla vaan mukavaa. Ja parasta oli kun sai istua kolan kyytiin kun äiti tai isä työnsi lunta. En tiiä sit kuinka kivaa se oli vanhemmista =)  Mila ei oo vielä halunnu kolan kyytiin vaan mä oon edelleen hoitanu tän roolin hahaha (ihan kauheesti ei kyllä kola liikahtanu hih)

Helsingissä asuessani taas lumentulo oli ja on aikamoista kaaosta. Veikkaan että se johtuu osittain siitä että katuja on niin paljon ja ne on ahtaita. Aurauskalustoa ei ole tarpeeksi eikä niillä päästä joka koloon. Mä kävin eilen Merja Asikaisen uuden kirjan -Herkuttelun Himo- julkistamistilaisuudessa ja päätin suosiolla jättää auton bussipysäkin lähelle parkkipaikalle ja matkustaa bussilla Nummelasta Helsinkiin. Ajaminen keskustaan tai siellä ei pelottanut, mutta olin varma että parkkipaikkaa ei löydy Korkeavuorenkadulta tai sen läheisyydestä. Ja oikeassahan minä olin. Siinä missä olisi pitänyt olla parkkipaikka olikin iso lumikasa. Aurojen on tyrkättävä varmasti lumi mihin tahansa vapaaseen paikkaan että tiet saadaan mahdollisimman hyvin auki. Jalkakäytävät olivat osittain aurattu mutta osittain vain tallautuneet ja voin vaan kuvitella millaista siellä on nyt lastenrattaiden kans kulkea, EI KIVAA.

Mekko: Joseph RIbkoff (eikä edes ole mikään raskausmalli, mutta hyvin istuu)

Bussi kulki hyvin ja hyvin lähelle aikataulun mukaisesti. Nummelaan kun tulin takaisin ja kävin postissa ja kaupassa niin eipä ollut mitään ongelmaa. Parkkipaikat oli hyvässä kunnossa ja samoin tiet ja uskoisin että jalkakäytävätkin siinä kunnossa että rattaiden kans ei suurempia ongelmia.

Lopputulema on se että isoissa kaupungeissa ei talvesta ja lumentulosta voi nauttia mutta kyllä ”maalla” on eri meininki. Tänäänkin aamutallin jälkeen jäätiin Milan kans hetkeksi pihaan laskemaan pulkkamäkeä eikä suuri lumimäärä haitannut lainkaan. Eilen Jonttea saattoi hieman harmittaa tehdä lumityöt kahteen kertaan, mutta sekin helpottaa kunhan saadaan ostettua kunnon mönkijä jolla lumityöt tehdä, pitäis vaan tehdä päätöksiä millaisen mönkijän herra haluaa =) Lumityöt on muuten myös aivan loistava hyötyliikuntamuoto joten jos niitä joudut/saat tehdä niin ota ne treenin kannalta jos yhtään harmittaa niin saat paremman fiiliksen -kunto kasvaa!!

On muuten hassua että tämmöistä lumen ”ylistystekstiä” tulee minun suusta joka on aina vihannut kylmää ja talvea.. mutta kunnon toppa-asuilla maaseudulla tää onkin ihan jees! (paitsi että kyllä silti ottaisin kesän ainiaa…)

Lumiterkut Leija-ponilta ( alla olevat kuvat: Mikko Pekkarinen)