Hae
Mari Valosaari

Kannattaako synnytykseen valmistautua.

Ystäväpiiriin syntyi vastikään uusi vauva, ihana pikku tyttö <3 Kun ystäväni oli matkalla sairaalaan hän loi whats app ryhmän ja juttelimme siinä porukalla ja odotimme kaikki H hetkeä. Paljoa ei tuossa ryhmässä neuvoja jaettu, mutta esim sellaista heitettiin että ”noniin nyt käyt nopeesti sen sieltä pyöräyttämässä, jne”.

Niinhän siinä kävi että synnytys kesti suurin piirtein vuorokauden ja esim ponnistusvaihe niinkin kauan kuin 65 minuuttia.. Eli eipä ollut ihan super nopea visiitti. Sitten toisaalta taas eilen tapasin toisen ystäväni joka kertoi synnytyksensä kestäneen 22 tuntia ja lähes sen kokoajan oksennellen.

Kumpikin ystävistä olisi varmasti mielellään tehnyt homman nopeammin, niin kuin me ”neuvottiin” –nopeasti vain käyt vauvan pyöräyttämässä-. Mutta niin ei käynyt. Tuollaiset vuorokauden mittaiset synnytyksethän taitaa olla hyvinkin normaaleja eli eihän noissa sinänsä mitään ihmeellistä. Mutta sitten kun vertaa esim mun viimeisimpään synnytykseen joka kesti kokonaisuudessaan 4 tuntia 4 minuuttia niin onhan siinä eroa.

Mutta siis mun pointti oli se että mä olen sitä mieltä että synnytykseen ei kannata liikaa valmistautua. (ja huom tämä vain minun mielipiteeni). Toki on varmasti hyvä käydä läpi eri synnytystekniikat, asennot, paikat jne. Mutta mä sanoisin että menkää avoimin mielin synnyttämään! Menkää paikanpäälle sairaalaan ja tehkää päätöksiä vasta siinä vaiheessa kun tiedätte mikä on tilanne.

Pettymys saattaa tulla jos on suunnitellut oman synnytyksensä liian tarkkaan.. ”haluan synnyttää ammeessa”, ”haluan ehdottomasti synnyttää alateitse” jne. Nimittäin saattaa tulla ylläreitä kuten eräällekin ystävälleni joka synnytti sairaalan varastohuoneeseen koska vauva vaan päätti tulla HETI ja hänet siirrettiin vain nopeasti käytävältä pois. Myös leikaukseen voidaan syystä tai toisesta päätyä jollei alatiesynnytys onnistukaan.

Jos mieli on sairaalaan mennessä avoin, synnytyksestä tulee varmasti parempi kokemus, silloin ei tule pettymyksiä siitä ettei kaikki mennyt suunnitelmien mukaan. Itse otin molemmat synnytykset vastaan ajatuksella että se on eräänlainen urheilusuoritus, menen sinne ja suoritan synnytyksen. Päätin myös etukäteen että kuuntelen vain kätilön neuvoja ja teen niin kuin sanotaan. Mulla ainakin toimi hienosti ja kaksi lasta on saatettu maailmaan näillä spekseillä.

Onnea kaikille jo synnyttäneille ja teille joille se on vielä edessä, kovasti tsemppiä. Se on iso rutistus, joillekin maratoni ,joillekin 100 metrin sprintti,. Palkinto, se suuri rakkaus on sama kaikille.. <3

-Mari-

 

 

2 kommenttia

  1. Noora kirjoitti:

    Synnytin esikoisen joulukuussa 2014, neljältä yöllä heräsin supistuksiin ja 7 aikaan oltiin sairaalassa. Klo.10.32 syntyi tyttö.
    Nyt olisi laskettuaika taas joulukuussa, jotenkin ”pelottaa” synnytys, voiko enää mennä kaikki noin hyvin kuin ekalla kerralla…

    • Mari Valosaari kirjoitti:

      No jos sulla menee samaa kaavaa kuin mulla niin tämä toinen tulee sit noin kolmessa tunnissa kun ensimmäinen tuli kuudessa =)
      Mulla meinaan puolittui aika toisen kanssa. Ja sanoivatkin että toinen tulee varmaan vähintään yhtä nopeasti. Joten sä voisit vähän varautua hakeutumaan nopeasti sairaalaan kun supistukset on kipeitä. MUTTA SITTEN TAAS TOISAALTA, EI VOI TIETÄÄ =) heh eli ei muuta kuin avoimin mielin toiseenkin puristukseen <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *