Kirjoittelin tuossa elokuun puolessa välissä kuinka oon pysyy kunnossa vaikka oon 2kk aikana käynyt vain 2 kertaa salilla. Voit lukea jutun tästä Oikealla ruokavaliolla ja ”hyötyliikunnalla” pääsee kyllä aika pitkälle mutta ei se ihmeisiin pysty.

En tiiä mikä on ollu, ei oo vaan tullu lähdettyä salille. Syksyn fitness kisat Suomessa käy kuumimmillaan ja kaikki postailee kisakuntokuviaan, mutta inspiraatio ei oo iskeny minuun. Tosin nyt kai se on pakko iskeä itseensä. Kunto ei oo todellakaan sama kuin elokuussa. Joo en ole lihava vieläkään ja olen kyllä varmasti monen mielestä jopa tosi timmissä kunnossa, mutta ei tää mulle riitä. Peili näyttää huonolta ja asia täytyy korjata.

Mutta mistä motivaatio?

Tänään kävin salilla ja viimeksi tosiaan silloin hieman ennen elokuun puolta väliä. Mikä mut sai tänään lähtemään: oli tylsää kotona, soitin kavereita, Milan isomummolle, Milan serkkuja, kutsuin yhtä serkkua kylään mutta kaikki oli jossain ja Jonttekin oli pelaamassa golfia.. ei meille löytynyt kavereita. Sitten tuli ajatus onkohan lapsiparkki auki?? Katsoin netistä ja juu kyllä se on vielä n 45 minuuttia auki. Äkkia kamat kasaan ja salivaatteet niskaan ja salille. Kun olin heittänyt Milan parkkiin oli treeniaikaa enää 20 minuuttia mutta se riitti. Tein sarjat etureisilaitteessa 5×10, jalkaprässissä 4×10 sekä vapailla painoilla vielä olkapäille vipunostoja ehdin tehdä 4×10 (sarjat tein kokoajan painoja lisäten). Perus bikinibeiben treeni: jalat ja olkapäät (paitsi tähän pitäisi vielä lisätä pakarat) =)

Ja tämä oli parempi kuin ei mitään, fiilis oli tai siis on tosi hyvä kun kävin salilla. Ja Sats-Elixia on mitä mainioin paikka treenata, lapsiparkki ja kaikki hienoudet!! Joo ois voinu olla pidempi treeni mutta kyllä tämäkin perille meni. Salilla saa tuloksia, joka kerta kun siellä on käynyt on hyvä fiilis, mutta miksi silti välillä sinne on vaan niin vaikea lähteä? Silloin kun on kisat tulossa mulla ei oo mitään ongelmaa, käyn tosi ahkerasti salilla, mutta kun en ole ilmoittautunut mihinkään kisaan on kotoa vaikeaa poistua mennäkseen treenaamaan. Onneksi sentään peiliin katsominen auttaa vähän, peilikuva kun alkaa näyttää huonolta niin silloin on tehtävä jotain! Silti mun on varmaan pakko kirjoittaa kalenteriin ylös päivät ja kellonajat koska menen salille ja niitä on noudatettava kuin työkeikkoja tai sit on vaan ”pakko” ilmoittautua johonkin kisaan.. Koska ei aina voi mennä salille vaan silloin kun ei kertakaikkiaan ole muuta tekemistä.. =) pitäisköhän lähtee marraskuussa Las Vegasin kisoihin???

Tässä vielä kuva mun ”liikakiloista” ja mä tiedän ettei tuo tosiaankaan ole paljoa, lähinnä nahkaa, mutta on siinä hieman rasvaakin, ja tältä musta tuntuu ja haluan lähteä tekemään kropalleni jotain ennen kuin on liian myöhäistä. Tässä kohtaa itsekritiikki on mielestäni vain positiivinen juttu =) Parempi pyrkiä poistamaan muutama liikakilo kuin kymmeniä liikakiloja eikös niin?

vähänkin on liikaa

Ja juu värkillä tarkoitan alapäätäni. Todistettavasti ainakin yhden kerran sen on nähnyt aviomieheni, siitä todisteena lapsi, saunassa tyttöjen kans se on myöskin peittämättömänä ja muuan gynekologi, lääkäri ja kätilö on sen nähnyt viimeaikoina, mutta eräs henkilö näkee sen noin kerran kuussa ja hän on sokeroijani Minna. Ensimmäinen kerta oli vähän jännittävä tai sinne meno oli, on outoa riisuuntua vieraan ihmisen edessä asettua pöydälle ja pyytää häneltä brasilialainen sokerointi, mutta Minna omalla olemuksellaan sai tilanteen tuntumaan ihan normaalilta.

Olin käynyt jonkun kerran jo Minnalla kun fitnessin merkeissä tutustuimme paremmin. Sen jälkeen kun hän olikin tuttu, tuli uusi ”eka kerta” taas meinasi jännittää mennä riisumaan itseään toisen eteen, mutta jälleen tapahtuma olikin täysin normaali. Kiitos Minna että olet niin välitön ettei sun edessä tarvitse jänitellä.

Jos joku ei tiedä mitä sokerointi on niin se tarkoittaa sitä että sokerimassalla poistetaan ihokarvoja. Ja tuo brasilialainen tarkoittaa sitä että intiimialueelta poistetaan kaikki karvat. Massaa levitetään ns vastakarvaan ja se kiskaistaan irti karvan mukaisesti.

Ai että sattuuko se? Juu kyllä se sattuu, mutta kivun määrä riippuu, joo toki kipukynnyksestä mutta myös tekijästä. Olen aikaisemmin käynyt myös parilla muulla sokeroinnissa (kokien ”ekat kerrat” myös heidän kanssaan) ja tekijöissäkin on tosiaan eroja. Minna on ollut tähän mennessä paras vaikkei muissakaan ole kyllä valittamista ollut, ja ei Minna missään tapauksessa kivuton ole, mutta sanoisin että hellävaraisin. Eikä se mitään ylitsepääsemätöntä kipua ole ja varsinkin jos käy vaikka 4 viikon välein niin joka kerta sattuu vähemmän ja on nopeampaa. Yks mikä oli hassua että raskausaikana sokerointi oli paljon kivuliaampaa kuin normaalisti.

Mä käyn lähinnä vain brassissa ja muut ihokarvat poistan kotona epilaattorilla, mutta sokerilla voi poistaa karvat hyvin myös muualta. Kisoihin on poistettu sokerilla karvat kainaloista, sääristä ja käsivarsistakin. Tietääkseni sitä voi käyttää myös kasvoille.

Jos haluat mennä kokeilemaan sokerointia niin Minna tarjoaa nyt koodilla MARIN BLOGI kaikista sokeroinneista -20% kun varaat ajan syyskuun (2014) aikana. Varaa aika numerosta 044 0405150

www.salonmilagro.fi

Minnan edessä uskaltaa kyllä riisuuntua!