Seiska uutisoi että laulaja Suvi Teräsniska on ollut kaupassa ”rähjäisen” näköisenä. Siis tuoreen vauvan äidithän ovat aina viimeisen päälle laitettuja. Ei kukaan vastasyntyneen vauvan äiti lähde kauppaan ilman että laittaa hiukset, meikkaa ja katsoo tarkkaan mitkä vaatteet valitsee.

EIPÄ!!!! Siis mun mielestä on aika törkeää seiskalta uutisoida tuollaista mutta kaikista törkeintä tässä on sen oululaisen henkilön toiminta joka on ottanut kuvan Suvista kaupassa ja lähettää kuvan seiskaan.

Kun Mila oli vauva muistan että oikeesti edes suihkussa käynti ei välillä ollut mahdollista tai jos oli mahdollista niin valitsin päiväunet mieluummin. Muistan monesti pyyhkineeni kainalot vauvan kosteuspyyhkeillä jotta tulisi freesimpi olo. Kävin kaupassa ja matkalla kauppaan tajusin että en ollut edes vilkaissut peiliin ennen lähtöä ja muistin etten ollut harjannut hiuksia sinä päivänä lainkaan. Sitä ajattelee vain vauvaa ja kulkee sumussa.

Tänään lähdin kauppareissulle tuon jutun luettuani ja tunsin huonoa omaatuntoa siitä että en viitsinyt panostaa ulkonäkööni kauppareissua varten. Harjasin kyllä hiukset mutta katsoin kasvoja että voisihan noita ehostaakin mutta enpä viitsi. Kaupassa muistin jutun ja mietin miltäköhän näytän muiden silmissä, olenko minä nyt se rähjäinen äiti ja eihän mulla ole edes lasta mukana. Olen vain rähjäinen nainen. Mutta ajatus meni pian ohi. Päätin keskittyä omaan juttuuni eli sillä hetkellä ostosten tekemiseen ja ajattelin että jos jotakuta häiritsee niin hänhän voi palkata minulle meikkaaja/kampaajan kotiin loihtimaan huolitellun tyylin aina ennen kodista poistumistani. Jos ”rähjäisyys” ei häiritse itseään ei sen tulisi häiritä ketään muutakaan.

On kyllä myös äitejä jotka muistaa katsoa peiliin ja arvostan heitä, mutta minä en ole yksi heistä ja toivon ettei sitä tuomita niin kuin ei muidenkaan kaltaisteni äitien ”rähjäisyyttä”. Ei kai joka paikkaan tarvitse laittautua!?

p.s. mua oikein pelottaa miltä näytän kaupassa sitten kun lapsia on kaksi…

(se seikan juttu)

-Mari-

Nyt torstaina olisi luvassa rakenneultra jossa yleensä näkee onko tuleva lapsi tyttö vai poika.

Kun odotin Milaa oli aivan ehdottoman pakko saada tietää kumpi sieltä on tulossa. Olisin tehnyt melkein mitä vain jotta sain tietää sukupuolen. Sukupuoli selvisikin juuri tuossa rakenneultrassa. Ultraaja sanoi että ”pimppaloora näyttää olevan” eli tyttö tulossa..

Tällä kertaa en halua tietää. Ja tämä tunne tuli hyvin vahvana samalla kun katsoin positiivista raskaustestiä. Jostain syystä haluan säilyttää jännityksen synnytykseen saakka ja kysyä/katsoa sitten syntymän jälkeen kumpi hän on.

En osaa sanoa mistä moinen tulee mutta se on hyvin vahva tunne enkä usko että se muuttuu matkan varrella.

Jontte puolestaan haluaa tietää! Ja tästä olisikin kiva kuulla jos jollain muulla olisi kokemusta siitä että toinen vanhemmista ei tiedä sukupuolta ja toinen tietää? Miten ne on menneet? Onko käynyt lipsahduksia? Onko tullut konflikteja kun toinen tietää ja toinen ei?

Mua hieman pelottaa jos Jontte oikeesti meinaa ottaa selvää.. Olisi kiva jos hänkään ei tietäisi niin ei ainakaan lipsauta mulle. Ja jos hän tietää niin hän ei missään tapauksessa saa kertoa KENELLEKKÄÄN ettei joku muu lipsauta.

Antakaa myös vinkkiä Jontelle kannattaako hänen ottaa selvää kun minäkään en aio ottaa??

Kiitos paljon jo etukäteen!

Tällä hetkellä menossa on raskausviikko 19. Sikiö on n 25cm pitkä ja painaa n 300g. Lähes joka ilta ja aamu tuntuu potkuja kun makailen rauhassa, mutta päivällä kun touhuaa ei liikkeitä tunnu ja vauvahan nukkuukin suurimman osan päivästä. Raskaus on nyt puolessa välissä.. Onpas aika mennyt nopeasti..

Tänään sanotaan kiitos ja hei Brasilialle sekä rakkaille ystäville Ninalle ja Jasminille ja matka kotisuomeen alkaa. Onneksi nyt pitkä lento tapahtuu yöaikaan niin oletettavasti menee hieman nopeammin kuin tullessa.

Ihanaa oli olla reissussa mutta on kyllä kiva palata kotiinkin Jonten ja heppojen luo <3

Kuten kuvistä näkyy hauskaa on ollut =)

-Mari-