Azamun lääke on loppu ilmeisesti kaikkialta Suomesta.

Kerroin tuossa muutama päivä sitten että biologinen lääkkeeni jouduttiin lopettamaan elimistön kehittämän vasta-aineen vuoksija jäljelle jäi vain Azamun lääkitys.

Eilen menin apteekkiin ostamaan Azamunia kun pari päivää oli jo lääkkeet olleet loppu ja kappas kappas ei sitä ollutkaan. Apteekkari sanoi että se on loppunut suomen keskusvarastosta tai jostain missä hän nyt sanoikaan niitä yleensä saatavan. Jep, ei ole. Tietty sä voit käydä kysymässä sun apteekista josko siellä vielä olis ja hamstrata kaikki lääkkeet sieltä, mutta meillä Nummelassa se ainakin oli loppu.

Vastaava lääke ei ilmeisesti yhtä hyvä

Vastaavaa tuotetta oli saatavilla, mutta kuulin että siihen ei olla oltu yhtä tyytyväisiä kuin Azamuniin. Lähes vastaava tuote siis on nimeltään Imurel ja tosiaan kuulin että joillakin se ei ole antanut samaa vaikutusta kuin Azamun. Saas nähdä miten minulla käy. Kuulin että vatsakipuja olisi esimerkiksi havaittu tuon Imurel lääkkeen aikana ja arvatkaa vaan onko minulla heti vatsa kipeä.. no kyllä vain, mutta jospa se olisi vain jotain muuta kuin lääkkeestä johtuvaa.

Jännä nähdä milloin tuota Azamun lääkettä saadaan tänne lisää, ja miksiköhän se on loppunut?

-Mari-

Korvaamaton naapuri

Meillä kävi tilanne että oma toinen automme meni huoltoon ja Jonten työvuoron sattuessa samaan ajankohtaan minä jäin ilman autoa. Lapsilla tietenkin on päiväkotipäivä ja koska käyvät siellä vain 20h/vko on kiva että he myös pääsevät sinne kun päivät on. Ja toki itsellä ToDo lista odottaa purkua. Ilman naapuria lista olisi jäänyt yhtä pitkäksi kuin se on nyt.

Mietin hetken mitä tekisin, kunnes hyvin nopeasti huomasin että minullahan on ihanat naapurit joilta varmasti voin pyytää apua. Onnekseni heti ensimmäiset kaksi naapuria olivat kykeneväisiä auttamaan.

Ensimmäiseltä naapurilta pyysin autoa lainaan jotta voin viedä lapseni Touhulaan ja toiselta pyysin josko hän töistä paluu matkalta voisi lapset päiväkodista hakea. Ja molemmille tämä järjestely sattui sopimaan tänään. <3

Pelastaja vai painajainen

Onko teille tullut tilanteita joissa olette pyytäneet naapurilta apua ja saaneet sitä? Pitäiskö naapureilta uskaltaa pyytää enemmänkin apua?

Tai onko kauhutarinoita joissa naapurusto osoittautuukin painajaismaiseksi?

Mä oon myös lainannut leivinpaperia, eräältä naapurilta useampaankin otteeseen ja hän oli yhteen pakettiin kirjoittanutkin ”Marin hätävara” hahaha <3 Myös ketsuppia on tullut lainattua ja hetkeksi olen lapsiakin heittänyt naapuriin jopa hoitoon pariksi tunniksi. Miehet täällä myös lainailee tarpeen mukaan toistensa kaivinkoneita, traktoreita, mönkijöitä jne.

On ihan mahtavaa kun vielä on olemassa tämmöistä naapurisopua ja yhteisöllisyyttä. Miten se meni ”koko kylä kasvattaa lapsen” tai jotain sinnepäin. Se toteutui jälleen tällä meidän pienellä tiellä. Me asutaan keskellä metsää ja naapurit on harvassa mutta onneksi meillä on yhdistäviä tekijöitä. Osaa meistä yhdistää lapset, osaa hevoset ja osaa työkoneet.

Jos teillä löytyy naapureita, toivon että teilläkin on ainakin suurimman osan kanssa jonkinlainen yhteys että voitte tarpeen tullen pyytää apua. Joo on meidänkin tiellä myös tyyppi tai pari jotka haluavat olla vain omissa oloissaan ja joilta ei tulisi mieleen apuja mennä kyselemään, mutta sallittakoon sekin heille. Rikkaus on kuitenkin että suurin osa heistä on ihanaa, sydämellistä ja sosiaalista porukkaa. Toivottavasti teilläkin.

Kiitos mun naapurustolle <3 ootte ihania

-Mari-