Millaisia äitejä tai vanhempia te olette lasten vaatehankinnoissa? Mä oon ihan surkee. Tai siis mielestäni kyllä teen hyviä valintoja vaatteiden ja niiden laadun suhteen, mutta teen sen aina hieman jälkijunassa.

Kattokaa nyt kuinka mun pienen rakkaan kurahousut jo kiristää sitä ja lahkeet jää lyhyeksi. Onhan se aika söpö mut ei voi olla kivaa leikkiä kun housut kiristää. Ja mitä mä teen, sen sijaan että menisin kauppaan niin kirjoitan asiasta täällä blogissa hahaha. Mä meen kohta, mut mua oikeesti kiinnostaa miten te teette? Suunnitteletteko pitkälle etukäteen mitä vaatteita mihinkin ajankohtaan ostatte?

Mulle nimittäin käy aina niin että joko vaatteet käy auttamatta pieniksi eikä ole enää mitään päälle pantavaa tai sitten tulee akuutti tarve uudelle kausivaatteelle.

Nyt just on tilanne se että sekä kausivaatteet että oikeat koot on hakusessa. Nyt on ollu tosi lämmintä mutta meidän lapset on ollut päiväkodissa edelleen Reiman toppa haalareissa kun varmaan olisivat jo pärjänneet kevyemmilläkin. Toisaalta ilmeisen hyvät haalarit on kun lapset ei oo kyl valittaneet, eivät edes sillon kun kurahousut on ollut vielä siinä päällä. Kuumuutta Mila vissiin pari kertaa. Mun äiti on ostanut jotkut välikausi takit ja ulkohousut niin osottelen että mummo tuo ensi viikolla uudet ulkovaatteet. Mutta kuravaatteet päiväkotiin täytynee mennä ostamaan asap koska molempien lasten vaatteet alkaa olla sen verta naftit että kohta ne ei enää Touhulasta suostu niitä ähertämään enää lasten päälle.

Pakko sanoo tässä kohtaa kiitos Reiman tuotteiden laadulle että uudet joutuu hommaamaan vain sen takia että lapset kasvaa entisistä ulos eikä sen vuoksi että olisivat menneet rikki. Täältä sitten valikoimaan uudet sadevaatteet =) <3

-Mari

Lasten silmistä loistaa onnellisuus kun he kuulevat että äiti pääsee mukaan päiväkotiin aamupalalle.

Siinä tuntuu oikeasti olevan jotain maagista kun lapsi saa ottaa oman vanhemman hetkeksi päiväkotiin mukaan. Aamupala syödään yhdessä ja sen jälkeen leikitään hetki yhdessä. ”Äiti tuu leikkiin mun kans”, ”äiti kato täällä on tämmönen”, ”äiti ota sä tästä tämä”, ”äiti tällä on mun paikka”. Lapsi tuntee selkeästi jotain hienoa siinä että saa näyttää vanhemmalleen mitä ja missä hän päiviensä aikana tekee. Päiväkoti kun on kuitenkin paikka jossa he viettävät ison osan ajastaan.

Vaikka kyse on vain noin reilusta puolesta tunnista paikan päällä, lapset ehti molemmat olla hetken mun kans heidän ympäristössään. Ja voisi kuvitella että lähtö on oleilun jälkeen vaikeaa, mutta ei se sen vaikeampaa ollut kuin yleensäkään. Halaus oli molemmilta ehkä hieman tiukempi ja pidempi kuin yleensä <3

Meidän päiväkodilla taitaa olla tämä tämmöinen vanhempien kanssa yhteinen aamupala kerran kuussa ja mun mielestä tää on ihan super juttu. Onko teidän päiväkodeilla vastaavia? Välillä he järjestävät myös päiviä joihin kutsutaan erityisesti isovanhempia/kummeja/aikuisia ystäviä..

Kiitos Touhula liikunta päiväkoti kun järjestätte tämmöistä <3

-Mari

ps Mila lähetti mulle aamulla hauskoja kuvia, pikkuveli alkaa saamaan osansa =)