Terveisiä sairaalasta, olen ottamassa biologista lääkettä täällä.

Olo keveni heti kun kerroin masennuksesta ääneen. Samoin kävi suolistosairauden kanssa. Enkä tarkoita avautumista pelkästään täällä blogissa vaan myös ihan ystäville ja muille läheisille.

Kun suolistosairaus on ollut akuutissa tilassa olen kokenut suurta henkistä helpotusta kun olen heti kertonut ympärillä oleville ihmisille että eivät ihmettele jos yhtäkkiä tyyliin kesken lauseen juoksen vessaan, se johtuu sairaudestani.

Nyt masennuksen kanssa on ollut täysin sama juttu. Toki sitä ei ole tullut kerrottua ihan kaikille ympärillä oleville, vaan pelkästään ystäville ja kavereille. Joskus myös hieman vieraammille kun on sattunut hetki että masennus on tullut puheeksi. Noina hetkinä aina pieni pala on tipahtanut painoa harteilta.

Eilen avauduin asiasta täällä blogissa ja tänä aamuna heräsin todella pirteänä klo 05:50. Joo varmasti olisin mielelläni nukkunut pidempäänkin mutta pieni poikamme heräsi tuolloin ja normaalisti olisin kuoleman väsynyt, mutta tänään jostain syystä olin valmis nousemaan sängystä heti. En tiedä, mutta jotenkin uskon sen johtuneen siitä että jälleen tippui painoa harteilta kun kerroin olostani julkisesti. Tällä kertaa lastia lähti vieläpä iso määrä. Lastia tiputtaa muun muassa teidän ihanat viestit joita on tullut, tein oikein kun kerroin. Moni on lähettänyt kiitosta siitä että puhun asiasta ääneen ja saanut uskoa omaan oloonsa. Niin moni vain vaikenee ja kärsii asioista yksin. On oikeesti hyvä puhua, se auttaa. Iso kiitos myös facebook ystävilleni jotka ovat lähettäneet sydämiä, voima toivotuksia, haleja, viestejä ja rakkautta sitä kautta. Arvostan! Kohtalotovereita, sielunsiskoja ja saman kokeneita löytyi jälleen ystäväpiiristä yllättävän paljon. Sinänsä harmi että näin on mutta me kaikki kyllä selvitään!

Muistakaa, älkääkä häpeilkö! Päätin joskus että suolistosairautta en häpeile ja sen puitteissa ollaan järjestämässä bileetkin 8.9. nimeltä Paskat Bileet/ IBD Rock (vink vink sinne voi ostaa lippuja tämän linkin kautta) Tapahtuman avulla halutaan luoda tunnelmaa jossa kenenkään ei tarvitsisi hävetä ikävää sairautta. Pidetään yhdessä hauskaa ja verkostoidutaan häpeilemättä!

Samoin uskon että masennusta ei tarvitse hävetä. Se on sairaus sekin ja onneksi ohimenevä sellainen. Joillakin se menee ohi nopeammin ja toisilla vaivaa pidempään, mutta kaikilla on siitä mahdollisuus selvitä. IBD sairautena onkin kinkkisempi, mutta oireettomia kausia kaikille pyritään toteuttamaan ainakin.

Mun vatsa on tosiaan vuoden alusta saakka ollut hyvässä kunnossa ja varmasti osittain sen vuoksi mielikin on pirteämpi. Kerron suolisto asioista tarkemmin toiste.

-Mari-

Kuluneen vuoden aikana olen maannut sairaalassa huonossa kunnossa ja olen saanut testissä vaikean masennuksen pisteet.

En ole tästä avautunut ja varmaan moni ymmärtää miksi en. Ja moni varmasti ihmettelee miksi avaudun nyt. En tiedä syytä, mutta jotenkin tuntui että tämä on asia minkä haluan jakaa. Masennus johtui varmasti isosti siitä syystä että vatsa oli niin huonossa kunnossa, ravintoaineet eivät imeytyneet ja mielikään ei saanut virtaa.. Ja tietenkin siitä että kun kroppa ei jaksanut tehdä sitä mitä olisin halunnut oli se vaikeaa minulle joka on tottunut touhuamaan paljon.

Tämän asian vuoksi moni asia on jäänyt viime lokakuusta saakka hoitamatta/tekemättä, mutta yritys on kova saada kaikki balanssiin.

Kukaan ulkopuolinen tuskin on tätä huomannut, olen tietenkin hymyillyt ja ollut myös iloinen ja esim mun youtube videot huokuvat positiivisuutta. Vaikka mieli on ollut maassa olen pyrkinyt pitämään positiivisen asenteen mukana kaiken aikaa ja se osittain on varmasti auttanut nopeaan toipumiseen.

Tällä hetkellä elämä on paljon valoisampi. Vieläkin jotkut päivät tuntuvat raskaammilta kuin toiset, mutta Minä selviän ja kelpaan mihin vaan!

Juha Tapion kappale ”kelpaat kelle vaan” mutta omilla sanoillani antoi mulle paljon virtaa ja uskoa parempaan. Laita biisi soimaan ja lue sanat tästä, toivon että se luo uskoa myös sinulle jos päivät tuntuvat tummilta kaiken auringonkin keskellä <3

https://www.youtube.com/watch?v=nppzV5iIirI

Hetken vielä tämä puoli maailmaa,

Hetken vielä nukkuu yötä valkeaa

Mä mietin kuinka mikään satuttaa voi niin,

Parhaat vuotein kaikki maahan poljettiin

Puoltakaan et mun kivusta voi tietää,

Sanat kaikki vailla voimaa ilmaan jää

Mut joku aamu mä tiedän sen, Mä herään huomaamaan,

Minä selvisin ja kelpaan mihin vaan

Ja mä kaunis oon vaikken enää tunne niin,

Ne vaikka veivät multa uskon ihmisiin

Ja hetken vielä nukkuu puoli maailmaa,

Hetki vielä kirkas aamu aukeaa

Puoltakaan et mun kivusta voi tietää,

Sanat kaikki vailla voimaa ilmaan jää

Mut joku aamu mä tiedän sen, Mä herään huomaamaan,

Minä selvisin ja kelpaan mihin vaan

Puoltakaan et mun kivusta voi tietää,

Sanat kaikki vailla voimaa ilmaan jää

Mut joku aamu mä tiedän sen, Mä herään huomaamaan,

Minä selvisin ja kelpaan mihin vaan

Ooooo-oooooo

Puoltakaan et mun kivusta voi tietää,

Sanat kaikki vailla voimaa ilmaan jää

Mut joku aamu mä tiedän sen, Mä herään huomaamaan,

MINÄ SELVISIN JA KELPAAN MIHIN VAAN

-Mari-