Viisi vuotta jahkailin auton ostoa, ja itse tein sen nyt autoliikkeen kanssa.

Ostin hetki sitten uuden auton, kiitos siitä yhteistyölle Vaihtoplus -liikkeen kanssa. Heidän kanssa auton osto sujui erittäin vaivattomasti. Uskalsin myös tehdä kaupat vaikka en ollu koeajanut autoa sillä tiesin että takuu ei pääty siihen kun perävalot näkyy vaan jos autossa olisikin jokin vika niin auton voisi aina viedä takuuhuoltoon.

Mä olin ehkä aika helppo asiakas myös heille sillä mulla oli todella selvät sävelet siitä millaisen auton haluan. Halusin ranch-auton! Mieheni Jonten kanssa sellainen löydettiin heidän verkkosivuilta (www.vaihtoplus.fi) ja kaupat tehtiin. Tällanen, eiks ookki hieno =)

Mulla oli autoon kriteereitä, neliveto, automaatti ja väri musta tai valkoinen josta tarvittaessa olisin joustanut kunhan muut ja turvallisuus olisi täyttynyt =). Tarvin autoa nykyään välillä myös hevoskärryn vetämiseen joten oli pakko valita järeä laite. Parasta tässä autokaupassa oli kuitenkin helppous ja huolettomuus kun ostin sen Vaihtoplussalta. Aikaisemmin olen ostanut auton yksityiseltä ja aina ollut pelko siitä että auto onkin epäkunnossa ja kaupat on ollut turhat, nyt takuun kanssa ei ollut sitä pelkoa.

En sano etteikö yksityisiltäkin voisi autoja ostaa, mutta ehkä oman turvallisuuden tunnun vuoksi autoliike on paras vaihtoehto. Voi olla että yksityiseltä saa hieman edullisemmin, mutta maksaako liikkeen palvelu ja takuut ym sen summan sitten kuitenkin takaisin? Uskoisin että kyllä.

Lapset on nauttineet uudesta autosta myös PALJON

Kaupallinen yhteistyö: Vaihtoplus

-Mari

Korvaamaton naapuri

Meillä kävi tilanne että oma toinen automme meni huoltoon ja Jonten työvuoron sattuessa samaan ajankohtaan minä jäin ilman autoa. Lapsilla tietenkin on päiväkotipäivä ja koska käyvät siellä vain 20h/vko on kiva että he myös pääsevät sinne kun päivät on. Ja toki itsellä ToDo lista odottaa purkua. Ilman naapuria lista olisi jäänyt yhtä pitkäksi kuin se on nyt.

Mietin hetken mitä tekisin, kunnes hyvin nopeasti huomasin että minullahan on ihanat naapurit joilta varmasti voin pyytää apua. Onnekseni heti ensimmäiset kaksi naapuria olivat kykeneväisiä auttamaan.

Ensimmäiseltä naapurilta pyysin autoa lainaan jotta voin viedä lapseni Touhulaan ja toiselta pyysin josko hän töistä paluu matkalta voisi lapset päiväkodista hakea. Ja molemmille tämä järjestely sattui sopimaan tänään. <3

Pelastaja vai painajainen

Onko teille tullut tilanteita joissa olette pyytäneet naapurilta apua ja saaneet sitä? Pitäiskö naapureilta uskaltaa pyytää enemmänkin apua?

Tai onko kauhutarinoita joissa naapurusto osoittautuukin painajaismaiseksi?

Mä oon myös lainannut leivinpaperia, eräältä naapurilta useampaankin otteeseen ja hän oli yhteen pakettiin kirjoittanutkin ”Marin hätävara” hahaha <3 Myös ketsuppia on tullut lainattua ja hetkeksi olen lapsiakin heittänyt naapuriin jopa hoitoon pariksi tunniksi. Miehet täällä myös lainailee tarpeen mukaan toistensa kaivinkoneita, traktoreita, mönkijöitä jne.

On ihan mahtavaa kun vielä on olemassa tämmöistä naapurisopua ja yhteisöllisyyttä. Miten se meni ”koko kylä kasvattaa lapsen” tai jotain sinnepäin. Se toteutui jälleen tällä meidän pienellä tiellä. Me asutaan keskellä metsää ja naapurit on harvassa mutta onneksi meillä on yhdistäviä tekijöitä. Osaa meistä yhdistää lapset, osaa hevoset ja osaa työkoneet.

Jos teillä löytyy naapureita, toivon että teilläkin on ainakin suurimman osan kanssa jonkinlainen yhteys että voitte tarpeen tullen pyytää apua. Joo on meidänkin tiellä myös tyyppi tai pari jotka haluavat olla vain omissa oloissaan ja joilta ei tulisi mieleen apuja mennä kyselemään, mutta sallittakoon sekin heille. Rikkaus on kuitenkin että suurin osa heistä on ihanaa, sydämellistä ja sosiaalista porukkaa. Toivottavasti teilläkin.

Kiitos mun naapurustolle <3 ootte ihania

-Mari-