Meidän lapsilla on yhteensä kaksi harrastusta, toinen harrastaa ratsastusta ja toinen perässähiihtoa.

Montako harrastusta teidän lapsilla on ja mikä teidän näkemys on siihen pitääkö niitä olla paljon vai vähän?

Mila 5v harrastaa ratsastusta ja Mio 2v perässähiihtoa. Mila on aloittanut ratsastus harrastuksen enemmän tosissaan reilu vuosi sitten, mutta vauvasta saakka käynyt hepan selässä silloin tällöin. Mio on nyt siinä iässä että käy selässä silloin tällöin ja sanoo haluavansa laukata ja hypätä esteitä. Omasta mielestään ilmeisesti harrastanut sitten jo pitempään =) Milalla käy opettaja kerran viikossa jonka lisäksi ratsastaa minun valvonnassa kerran tai kaksi viikon aikana.

Uusi harrastus

Mila on puhunut että haluaisi aloittaa voimistelun, ja minä huono äiti sanoin että joo äiti vie sinut voimisteluun ja sitten iskee todellisuus että olen myöhässä eikä enää tälle syksyä ole vapaita paikkoja paikallisessa voimisteluseurassa. Tai ainakin heidän monimutkaiset nettisivut antoivat niin ymmärtää. Saa vinkata jos tiedätte jonkun voimistelupaikan Nummelasta tai sen läheltä jossa tilaa vielä olisi.

Viime talvena/keväänä Mila kävi luistelemassa ja sitä olisi varmasti hyvä jatkaa sillä se taito tuskin menee hukkaan. Viime kevään aikana kun loppuen lopuksi päästiin tunneille ehkä vain 5 kertaa Mila ei vielä oikein hiffannut luistelun tekniikkaa. Ehkä hieman pelkää luistimilla oloa ja kaatumista. Tästä syystä kausi tai pari ennen koulun alkua voisi tehdä hyvää ettei sitten koulussa jää luistelussa pahasti muista jälkeen.

Kolmas ”harrastus” mitä Mila kokeili oli tanssi, mutta siitä neiti ei oikein pitänyt. Ja siitäkin tämä ADT äiti joutui maksamaan extra kauden kun en tajunnut peruuttaa paikkaa vaikka tyttö ei siellä kertaakaan käynyt enää uudella kaudella.

Mio tosiaan ei ole vielä harrastuksiin mennyt, mutta oma mielipide on että ei ehkä 2v vielä tarvikaan. Toki jos liikkumista, kiipeilyä/juoksua ei kotioloissa pääse tekemään suosittelen ehdottomasti jotain temppu-jumppa tunteja heti pienestä pitäen, tiettävästi sellaisia löytyy.

Tavallaan mulla kaivelee ajatuksissa että lapsilla TÄYTYY olla harrastuksia. Mutta kuinka paljon niitä nyt sitten täytyy olla? Ei ainakaan liikaa. On kauheeta katsella ja kuunnella sellaisten lasten arkea joissa joka päivälle on jotain harrastusta tuupattu kalenterit täyteen. En tietenkään tuomitse ketään joka tällaisen tien on valinnut, varmasti tiedätte mikä teidän lapsille on parasta. Itse en vain näe sen olevan paras vaihtoehto.

Ääripää on toinen mitä kauhistelen, kun ei liikuta lainkaan. Olen kuullut viisivuotiaista ja jopa koululaisista jotka eivät OSAA juosta. Oma 2v vaikka ei käy missään jumpissa tms osaa juosta ja laukata ja hypätä ja kiipeillä ja ja ja sanoisinko että aika ketterä kaveri on, välillä vähän liiankin =)

Yksi syy miksi halusin että lapset menevät liikuntapäiväkoti Touhulaan oli nimenomaan se että päiväkodissa ajatellaan liikuntaa ja opetetaan eri tekniikoita ainakin jossain määrin, ettei itse tarvitsisi ainakaan vielä roudata lapsia harvase ilta jonnekin harrastusten pariin. Kauhulla odotan sitä kun jossain vaiheessa varmasti näitäkin tulee että harrastuksia alkaa löytymään sieltä täältä. Toivon kuitenkin siinä vaiheessa että pysytään kohtuullisissa määrissä siten että lapset ei väsy liikaa ja meillä vanhemmilla riittää resurssit kuskaamaan heitä.

Tässä on pari videoo jossa näkyy Milan harrastus. Ja Mionkin, se hänen perässä hiihto eli hän tulee perässä minne Milakin menee ja tekee osittain samoja asioita.

Kovasti tsemppiä kaikille harrastusten pariin, olipa niitä sitten paljon tai vähän.

-Mari

Minä ja Mirva loppukiitosten aikaan. Kiitos kaikille jotka olitte paikalla

IBD alaiset sairaudet usein nolostuttaa eikä niistä uskalleta puhua edes omalle perheelle.

Onhan se noloa kun vessaan joutuu juosta tai se kun sieltä vessasta kuuluukin ehkä ääniä, tai pahinta, et ehdi vessaan.

Tästä aiheesta puhumalla meidän on kuitenkin mahdollisuus häivyttää meidän häpeää. Itse olen puhunut sairaudesta avoimesti ja se on helpottanut omaa elämääni huomattavasti. Sen lisäksi saamani palautteen ansiosta tiedän että oma avoimuuteni on auttanut myös muita. Saan viestejä kuinka esimerkkini on auttanut monia jaksamaan sairautensa kanssa ja auttanut heitä olemaan avoimempia ja näin ollen häpeä sairauden ympäriltä on hälventynyt. Eniten sydäntä lämmitti kun eräs lukijani kertoi minun esimerkkini tuoneen hänelle niin paljon rohkeutta että sen avulla hän on uskaltanut lähteä ylipäätään kauppaan, koska nyt hän uskaltaa pyytää lupaa päästä vessaan jos tarve sen vaatii. <3

Paskat bileet sai alkunsa kun minä ja Mirva Vilokkinen ensimmäisen kerran juteltiin. Mirva otti minuun yhteyttä josko järjestettäisi bileet, olin heti messissä koska olin jo ajatellut asiaa itsekin.

Syy ja perimmäinen tarkoitus näille bileille oli se että voisimme levittää tietoutta ja hälventää häpeää IBD sairauksien ympäriltä. Uskon että me onnistuttiin. Ja ensi vuonna bileet järjestetään jälleen..

Isoin kiitos tämän vuoden bileistä kuuluu meidän yhteistyökumppaneille

VOIMARUOKA

ja

SEMPER GLUTEENITON

Kaikki paikalle tulleet saivat nämä!
Goodie bagin sisältö: Proteiinivälipala- Voimaruoka
Gluteenitonta näkkäriä sekä leipäjauhoseosta – Semper
Maitohappobakteereja -Rela
Risteily etukortti -Viking Line

Super ihanat goodie bagit

Goodie bagit

Ilman heidän kaltaisiaan mahdollistajia on mahdotonta alkaa järjestämään mitään uutta tapahtumaa. Iso kiitos kuuluu tietenkin myös artisteille ja isoin sydän niille kaikille jotka paikalle bileisiin saapuivat. Meitä oli paikalla reilu 100 ihmistä mutta toki kun juhlapaikkana oli Kaivohuone niin ihmiset levittäydyttyään näytti hyvin vähäiseltä. Joka tapauksessa ihana tapahtuma ja olemme iloisia, homma jatkuu..

stand up koomikko Risto K Järvinen

Bileet juonsi stand up koomikko Risto Koo ja ajattelin että koomikko olisi hyvä valinta jotta saadaan kakkahuumoria mukaan. Kaikella kunnioituksella Ristoa kohtaan, jatkakoon hän stand upin puolella ja seuraavissa bileissä ohjat ottaa oikea juontaja =)

XL Sami – Stand Up koomikko

Myös XL Sami kävi vetämässä oman settinsä ja kantoi tällä tapaa kortensa kekoon. Jutut oli kieltämättä aika hauskoja =)

Anna Hakala on sairastanut jo todella pitkään ja joutunut kokemaan todella kovia, silti hän hymyilee ja uskoo parempaan huomiseen

Annan ja mun lavaosuus oli ollut palautteen mukaan koskettava ja inspiroiva. Kiitos Anna kun olit mukana <3

Energinen tyttö duo R.A.E.

Illan bändikattauksen alkuruokana tarjoiltiin R.A.E. ihana tyttö duo josta uskoisin että kuullaan vielä.

Pohojalaasta viihdettä – Joni Pasanen

Alkuruoka buffasta löytyi myös uusi tuttavuus, Joni Pasanen. Hienolla särmällä varustettu pohjalais lupaus.

Heidän jälkeen pääruokana tarjoiltiin Jontte Valosaari ja Aste

Jontte ja kakkaemoji

Selfiet alkoi laulamaan kun Jontte Valosaari astui lavalle tia oikeastaan yleisön joukkoon laulamaan.

Aste ja sen verta kova meno ettei tarkkaa kuvaa saatu

Aste ja kakkaemojit

Aste veti myös selfien ottajia pitkin keikkaa

FIilistelyä tapahtuman jälkeen bäkkärillä

Paskat Bileet / IBD Rock

the järjestäjät

Selfie time!!!

Kimmo Koivisto ja Rock Up Production on ensi vuonna järjestäjänä mukana

TUUTHAN SÄKIN ENS KERRALLA MUKAAN <3