Vatsani kaipasikin vaihtoehtoa kahville ja teelle
(Kaupallinen yhteistyö, waynes coffee)
Vaihtoehto nimeltä supercino oli kyllä mukava uusi tuttavuus, eikä ärsyttänyt vatsaa lainkaan.
Mulle tarjottiin testausta ja koska kahvi itsessään on minulta nyt pannassa oli tarjous enemmän kuin houkutteleva. Kahvia en juo koska suolistosairauteni colitis ulcerosa ei taida oikein tykätä kaffesta. Ja itse asiassa tummat teet on myös ”kieltolistalla”
Vaikka ilma jo lämpenee on lämmin juoma silti tosi pop. Tai ehkä juuri nyt jopa parempi kuin keskitalvella, syystä että kevät vaatteet kaivetaan jo päälle mutta ilma ei olekaan kuitenkaan tarpeeksi lämmin. Siinä kun pieni vilu tulee niin on kiva kipaista kahvilaan ja maistaa vaikka tätä kasviperäistä lämmintä uutuus juomaa.
Niitä makuja on neljää erilaista
Yoga – with graviola
Matcha – containing vitamin A and dietary fibre
Hemp & Cocoa – with magnesium, which contributes to proper muscle function
Beetroot & Cinnamon – naturally sweet
Mä maistoin niistä kahta, Hemp & Cocoa eli niin kuin hamppu kaakao ja Beetroot & Cinnamon eli punajuuri & kaneli.
Molemmat oli hyvän makuisia mut mun makuun oli kyllä toi hamppu & kaakao parempaa.
Juomat oli muuten aika täyttäviä myös, join hamppu version kokonaan ja punajuuresta reilut puolet ja olo oli kylläinen hyvän tovin.
Käykää testaamassa ja kertokaa toki oma suosikkimakunne!
Tässäpä vielä pikku videon pätkä maisteluhetkestä =)
-Mari-
Mitä olen saanut aikaan vuodessa
Enkö mitään?!? Poikani täyttää tänään vuoden ja aloin miettimään joitakin päiviä sitten mitä vuoden aikana on tapahtunut.
Ensimmäiseksi mielessä pyöri työt ja raha-asiat, ja aloin lähes sättimään itseäni. Vuosi on kulunut ja juurikaan mitään suurta ja mullistavaa ei ole tapahtunut. En ole startannut huippubisnestä, ei ole suuria tuloja, ei ylimääräistä rahaa ostella hienoja tavaroita, ei ”helppoa elämää”..
Mutta kun aloin ajatella asiaa noin niin kuin OIKEESTI niin minähän olen kasvattanut poikani yksi vuotiaaksi. Pienen pienestä avuttomasta kääröstä on kasvanut pieni taapero. Pieni suuri mies joka edelleenkin tarvitsee minua. Koko vuoden olen ollut täällä häntä varten. Herännyt öisin ja ollut päivisin läsnä. Siinä on äidille oikeasti paljon työtä. Ja vaikka olen tehnyt joitakin työkeikkoja tässä vuodenkin aikana on päätyöni ollut kuitenkin kokoajan olla kotona häntä varten. (toista lasta ja miestä unohtamatta)
Riittämättömyyden tunne meinasi minut vallata mutta sitten päätin että olen ylpeä itsestäni. Olen äiti ja olen tehnyt ison työn viedäkseni tämän vuoden läpi.
Vauvavuosi on todella rankkaa aikaa, koska lapsi tarvitsee niin paljon jatkuvaa huolenpitoa. Olkaamme kaikki äidit ja isät ylpeitä itsestämme kun viemme tuon ensimmäisen vuoden läpi.
Ja ei siihenhän se ei suinkaan lopu, osa hommista helpottuu lapsen kanssa kun taas uudet haasteet tulee vastaan =)
Iloinen yksi vuotias isomummon sylissä <3
p.s. täällä fiilikset vuoden takaa -vauva on syntynyt-
-Mari-


0












