Kyllä, minua pelottaa välillä että hevoset satuttaa lapsia. Luojan kiitos mitään ei vielä ole tapahtunut ja luoja tietää että toivon ettei koskaan tapahtuisi.  Halusin aloittaa tämän tällä koska  tiedän ensimmäisen kuvan herättävän kauhistuneisuutta kun pienen pieni poika antaa porkkanaa suuren suurelle hevoselle.

Mulla on kotona heppoja ja luonnollisesti lapset on välillä paljonkin mukana heppojen hoidossa. Pääsääntöisin mä oon äiti joka ei ihan hirveesti varoittele asioista vaan antaa lasten hyppiä, kiipeillä ja opetella. Kuten tässä kun lapset kiipeilee mummon omenapuussa

Hevosten seurassa huomaan olevani joissain asioissa ylisuojelevainen, mutta toisaalta annan 6 vuotiaan tyttöni laukata pihatiellä ponillaan yksin <3 Toki tässä kohtaa tunnen ponin jo niin hyvin että uskallan luottaa että kaiken pitäisi mennä hyvin. Toki aina poni voi säikähtää ja tehdä vaistomaisen pakoreaktion ja tyttö saattaa tippua, mutta toisaalta tyttö saattaa myös kaatua vaikka sisällä kävellessään ja loukata itsensä. Liiaksi yritän olla suojelematta, mutta kyllä meillä on tiukat säännöt että lapset eivät saa esim. yksin mennä hevosten tarhaan.

Mutta siis tämän kirjoituksen pääpointti on kertoa että oon super onnellinen, että saan elää tuolla maalla jatkossakin hevosten parissa, ja että saadaan lasten kanssa touhuta luonnon keskellä. Meidän heppa vauvakin on jo 4kk iässä ja mahtava tyyppi. Hänen seurassa lasten kanssa olen SUPER varovainen koska hevonenkin on vielä lapsi ja hänestä(kään) ei vielä tiedä mitä tekee.

Odotan myös innolla ja joo samalla myös kauhulla niitä kaikkia kisamatkoja joita Milan kanssa ja miksi ei Mionkin kanssa tullaan tulevaisuudessa tekemään. Mila olis jo täysin valmis harjoitus estekisoihin, katsokaa vaikka tältä videolta miten hienosti 6 v touhuilee poninsa kanssa <3

Olen hakemassa hevostrailerin vuokralle talven ajaksi kun meillä ei kotona maneesia (sisäratsastuhalli) ole, pakko siis alkaa käymään talven ajan jossain maneesitallilla jotta Mila saa jatkaa hyppy valmennusta läpi talven. Mio 3 v on myös laukannut kerran jo Milan ponilla ja hypännyt ravissa muutaman kerran esteen. Toki hänen kohdalla minä vielä olen vierellä ja pidän jalasta kiinni, mutta kuitenkin. Saas nähdä koska tuo minikin vetelee ponilla jo ihan yksikseen =)

tässä kuvassa Mila kävi ratsastamassa @team.kotisaari Prinssi ponilla

Ratsastus on hieno harrastus lapsille, opettaa paljon vastuuta ja kärsivällisyyttä =) kauhun sekaisin tuntein, suosittelen <3 Toistaiseksi meidän lapset on siis harrastanut vain ratsastusta, Mila haluaisi voimisteluun ja pitääkin alkaa etsimään paikkaa missä se onnistuu.

Ja meillä menee muutenkin hyvin ja kivaa on <3 Toivottavasti sullakin <3

Myös #maxthekolli voi hyvin =D

-Mari

Aika kuluu super nopeasti, Miss Bikini America titteli tuli napattua tasan 10 vuotta sitten. Toki näihin vuosiin mahtuu todella paljon tapahtumaa ja kun sitä alkaa miettimään niin toisaalta taas aika on ollut myös pitkä.

Äitiyden myötä kyllä vuodet alkoi viestimään ihan eri tavalla.

Nyt viimeisimmistä kisoista on kulunut reilu 4 vuotta ja pakko myöntää että tekis mieli kisata taas. Saa nähdä koska sitä taas lavalle nousee.. vai nouseeko..

Tässä muutamä kuva tuolta kymmenen vuoden takaa. Kolmas kuva kertoo kaiken mikä Oli pienen paikkakunnan tytöllä on ison maailman kisan voitto napsahti omalle kohdalle..

Ollaan me ihmiset aikamoisia, ja muista jos minusta oli tähän, on minusta moneen muuhunkin. Ja niin on sinustakin ❤

-Mari