Sitä välillä kuvittelee olevansa supernainen vaikka tietää ettei oo.

1,5 kuukauden vuodelevon ja yhteensä 2,5 kk urheilemattomuuden jälkeen oon tässä pikkuhiljaa palannut liikunnan pariin.

Sunnuntaina oli naisten kymppi ja menin sinne sillä periaatteella että kävelen ja ehkä vähän hölkkään, mutta joukkopaineen ja hyvän fiiliksen johdosta tulikin juostua koko 10 kilometriä. Vielä eilen maanantaina ei ollu mitään mutta tänään tiistaina todellisuus iski.

Nyt aavistuksen kaduttaa tuo innostus juoksemiseen nimittäin jalat on ihan super kipeenä. Lihaksia särkee nilkasta ihan tuohon lantiolle saakka. Te jotka ootte mukana ”kevyesti kuntoon” projektissa niin älkää juosko sittenkään vaikka niin vielä viime kirjoituksessa kehoitin tekemään. Vaikka eihän lihaskivussa sinänsä mitään pahaa ole. Lihasten kuuluu tulla kipeäksi kun niitä kehitetään, mutta tuossa projektissa ei ole vielä tässä vaiheessa tarkoitus tehdä mitään älyttömiä harjoitteita. Tosin se 100 askelkyykkyä oli ilmeisesti jollekkin tehnyt jalat aikas kipeiksi. Itsellä se teki pakaralihakset kipeiksi. Mutta siis pointtina se että tehkää vaan se lenkki mutta ei ehkä kannata juosta koko matkaa. Tai saa jos haluaa mutta kipeeksi taitaa tulla =)

Täytynee käyttää foamrolleria illalla ni jospa ne siitä vertyis.

Niin, en oo koskaan ollu mikään juoksija tyyppi. Aina välttänyt sitä kuin ruttoa. Tai oli kerran vaihe jolloin intervallijuoksut pikkuhiljaa pitenivät ja yhtäkkiä huomasin juosseeni useamman kilometrin putkeen. Mutta kun ne kisat oli ohi mihin treenatessani tuo tapahtui jäi juoksukin. Tämä tais olla vuosi 2010. Sen jälkeen en oo paljo juoksuaskelia ottanut muuta kuin lapsen perässä tai ehtiäkseni raitiovaunuun. =)

Tänään tapahtui kuitenkin jotain erikoista.

Mua houkuteltiin mukaan Naisten kympille ja ensimmäinen reaktioni oli ”en mä lähe, en jaksa juosta enkä tiiä oisinko edes tarpeeks kuntoutunu”. No houkuttelija kertoi että tässä juoksussa saa ottaa myös ihan rennosti ja voi hölkätä tai kävelläkin jos haluaa. Sitten lupasin harkita.

Harkinnan jälkeen viikko sitten päätin lähteä mukaan tapahtumaan ja se oli siis tänään. Starttasin ystäväni Tuulin kans (tai siis onhan Tuuli muutakin kuin ystävä, mikä se virallinen nimi on miehen veljen vaimolle? Jos joku tietää niin kertokaa, hän on siis myös se minulle =) )

Tuulin mä houkuttelin mun kaveriksi vasta eilen myyntipuheella: ”lähe mun kans huomenna naistenkympille, mut ei siis tosiaankaan juoksemaan vaan käveleen/hölkkäämään” Niin Tuuli sitten otti tämän kevyen haasteen vastaan ja tuli mun kans.

Startattiin siis hölkkääjien sarjassa ja sovittiin etukäteen että aloitetaan hölkkäämällä ja kävellään sitten kun siltä tuntuu. No siinä ne metrit ja pikkuhiljaa kilometrit vaan eteni juosten. Ja siis joo ei mitään lujaa juoksua vaan kevyttä rauhallista hölkkää, mutta juoksuaskelia kuitenkin =) . Kolmen kilometrin kohdalla oltiin jo tosi ylpeitä suorituksestamme, vitosen kohdalla tais päästä pari riemun kiljahdusta ja siitä eteenpäin jokainen kilometri lisää toi meille ihmetystä miten me ollaan jaksettu ja siis jaksetaan edelleen!?!?! Seitsemän kilometrin kohdalla alettiin puhumaan että taidetaan juosta koko matka, kasin kohdalla oltiin edelleen samaa mieltä mutta puhuttiin kyllä että jos väsyttää tai alkaa johonkin sattumaan niin kävellään vaan ja ysin kohdalla päätettiin että no nyt juostaan loppuun saakka vaikka pää kainalossa. Ja niin tehtiin, siis juostiin loppuun eikä ollu edes pää kainalossa. Ja voi että sitä voittajafiilistä =) aikaa meillä meni 1h 15minuuttia.

Hieman molemmilla välillä sattui polviin ja vähän polvitaipeisiin sinne takapuolelle mutta ei kipu ollut liian kovaa. Ja mulla ensin sattu vähä oikeaan polveen, se meni ohi ja sattui vasempaan ja pian sekin meni ohi.

Yllättävän kivuttomasti meni siis 10 kilometriä juosten (hölkäten). Kovaa en varmasti olis jaksanut juosta kun tuo kestävyyskunto ei oo mikään hyvä. Mutta näköjään kaikesta huolimatta aika jees kun tämmösen suorituksen jaksoin tehdä.

Kiitos Tuuli ja te muut 15 998 juoksukaveria seurasta. Kiitos myös sinulle joka olit ainakin neljässä eri kohdassa kannustamassa juoksijoita! Ja hei sinä joka kävit juoksun yhteydessä ottamassa selfien mun kans, (juu otettiin kuva juostessa) unohdin sanoa sulle että tsemppiä kisavalmisteluihin ja itse kisaan! Kiitokset ja terkut myös NRJ:n Tuijallle ja Lauralle jotka oli juontamassa tapahtumaa ja tietty tapahtuman järjestäjille myös!

Oli kiva päivä! Vaatetuksen oisin voinu valita hieman toisin mut muuten jees.. alla kuvat ja tekstit miksi..

P.s. kevyesti kuntoon osan 6 saa siis myös hölkätä jos haluaa tehdä just samoin kuin minä

P.p.s. Tämä on minun blogbookin sadas kirjoitus =)

Tässä vielä ajatus oli kävellä/vähän hölkätä

MAALISSA!!! ja niin onnellisia kun jaksettiin juosta!

No sitten siitä pukeutumisesta.

Ensin tärkein, kunnon urheiluliivit. Tässä mä luotan Shock Absorber merkkiin! ja nyt kun pukeutuminen alkoi niin se meni vähän överiksi..

Pitkähihainen paita, puolipitkät Lorna Jane salihousut, zeropointin kompressiosäärystimet (ehdottomat juoksuhommiin). Ja tämäkin ois ollu jees, mutta ei, pukeminen jatkui vaan..

Naisten kympin virallinen t-paita ja toiset housut. Noi housut on fitnesstukun uudesta mallistosta. Ja tämä kerros oli ehkä vähän liikaa, niin eikä se vielä siihen loppunut vetäisin tuon takinkin tuosta päälle..

Näin oli kaikki vaatteet päällä. Tuo takki on Adidaksen. Ja kuinka näiden vaatteiden kans kävi…

Noh ensin oli kylmä ja siis kylmältä vaikuttavan ilman vuoksi laitoinkin paljon vaatetta päälle. Starttia odotellessa olin siis aivan jäässä, vilukissa kun olen, mutta hyvin pian juoksun alkaessa alkoi lämmetä ja pian olikin jo hiki. Jompi kumpi kerroksista olisi siis ollut aivan riittävä ja ois varmasti ollut vieläkin mukavampaa juosta kevyemmällä vaatetuksella. Mutta ennen ja jälkeen juoksun olisi pitänyt olla jotain vielä lämpimämpää mukana. Jos satun ensi vuonna osallistumaan uudestaan niin olenpahan tämän verran viisaampi. Ainiin ja vähän jännitin myös kun mulla oli aika uudet adidaksen kengät jalassa, pari kertaa vaan pitänyt pienen lenkin. Olin aivan varma että jotain rakkoja tms tulee mutta eipäs tullut mitään =)

-Mari-