kuvat: reunoilla Petri Mast keskellä Mike Sirén

Vaikkakin se on vaan käytännössä potretissa, minä näen asian nyt myös sellaisena että paketti on valmis.

Eli lapsiluku on tässä.

Pari ystävää on sanonut että kyllähän tuohon seinälle mahtuisi vielä yksi rivi kuvia, mutta minä olen sitä mieltä että sitten se tulisi liian täyteen =)

Tavallaan ajatus kolmannesta lapsesta olisi ihana, mutta kun asiaa alkaa ajattelemaan tarkemmin voittaa kahden lapsen tilanne sen. Älkääkä käsittäkö väärin en missään nimessä tuomitse perheitä joilla on lapsia kolme tai enemmän. Päinvastoin, nostan hattua ja arvostan heitä. Itse en usko löytäväni itsestäni energiaa enää kolmanteen vauvaan. Ja huom! Nimenomaan VAUVAAN. Mulle olis ok olla raskaana, olis ok synnyttää mutta sitten se lapsi saisikin olla heti jo 3 vuotias =)

Vaikka vauvat ja pikku taaperot on maailman ihanimpia otuksia ja rakastan sitä aikaa myös yli kaiken on se myöskin erittäin raskasta aikaa. Valvottuja öitä ja vahdissa olemista 24/7. Minusta ei enää siihen ole. Sairastelu omalta osaltaan varmasti vaikuttaa tähän tunteeseen. Silti haluan nyt keskittyä näiden olemassa olevien kasvattamiseen sekä töiden tekoon (Paitsi sitten jos joskus käy vahinko tai iltatähti suunnitellaan niin tietty sit ajattelen toisin hahaha).

Nyt fiilis on ainakin se että en jaksaisi enempää, enkä kyllä kaipaakaan. Nämä kaksi ihanaa lasta täyttää meidän arjen juuri sopivasti. Kun sain nämä taulut seinälle tunne vielä vahvistui. Meidän perhe on tässä <3

Taulujen kuvat ovat ottaneet:

reunimmaiset Petri Mast ja keskellä olevat Mike Sirén

-Mari-

(Kaupallinen yhteistyö: saatu alennus: Veke.fi)

Onko tutun kuuloista että lapset kinastelevat sohvalla omasta paikastaan tai siitä että toinen istuu liian lähellä? Niin meilläkin!

Meidän lapset on vasta 1,9v ja 4,5v ja pää osin täysin sulassa sovussa, mutta aina aika ajoin toista ärsyttää toisen läsnäolo. Ja lähinnä Milaa se kun Jäbä tunkee itsensä joko todella lähelle tai useimmiten päälle istumaan. Ja huutohan siitä syntyy. Tässä kohtaa on kauheen kätevää että toisen naperon voi nostaa toiselle sohvalle.

Meillä on siis olohuoneessa kaksi sohvaa. Syy niiden hankintaan ei ollut alunperin se että sopu säilyisi, mutta niistä on ollut hyötyä myös siihen. Se miksi ajatus kahteen sohvaan tuli oli se kun vieraita on kylässä niin on tosi tyhmää istua yhdellä sohvalla, tiiäthän, kaikki yhdessä rivissä. Monilla tämän ongelman ratkaisee nojatuolit, mutta meille ei jotenkin sellaiset sopineet ja olohuoneen malliin tämä kahden sohvan ratkaisu tuntui hyvältä ja hyväksi on osoittautunut.

Myös siis muutenkin kuin lasten riidan sovittelussa =) me Jonten kans nautitaan yhtälailla siitä kun molemmat saa makoilla ihan rauhassa omilla sohvilla tv:tä katsoessa. Joo, oishan se tavallaan söpöö myös käpertyä yhdelle sohvalle, mut onneksi senkin voi tarvittaessa tehdä ja jättää toisen noista vapaaksi =)

Ollaan tykätty tästä ratkaisusta tosi paljon ja koska sohvat ei olleet kalliit niin hienosti pystyi kaksi ostamaan. Tästä voit käydä tutustumassa Joel sohviin ja muihinkin Veken ihaniin tuotteisiin. Meillähän on samasta paikasta myös lapsille pieni kerrossänky josta kerron täällä.

Mulla olis tavallaan ehkä haave joskus vaaleista sohvista, mutta niin kauan kun lapset on pieniä niin meillä on ja pysyy tummat sohvat! Ei tarvi sit nipottaa siitä että saako sohvalla vaikka syödä joskus välipalan =)

Joel sohva www.veke.fi

-Mari-