Kahvilakeskusteluna Abortti – tee se!
”Mun mielestä sun kannattais tehdä abortti”
”Vai ootko itse sitä mieltä että sä oot valmis siihen?” Näin sanoi poika tytölle hetki sitten kahvilassa.
Joitakin päiviä sitten istuin kahvilassa työpalaverissa, keskityin kovasti Sanniin (nimi muutettu) jonka kanssa palaverissa oli, mutta en voinut olla havahtumatta noihin sanoihin. Ja mitään muuta en kuullutkaan aikaisemmin heidän keskustelusta mutta tuo pisti korvaan ja mun pasmat meni sekaisin. Jouduin pahoittelemaan Sannille että nyt en kuullut mitä hän sanoi ja että menin hieman hämilleni kuulemastani viereisestä pöydästä.
Tyttö itki vaikka yritti olla vahva
Se oli jotenkin shokeeraavaa, tyttö alkoi itkeä vaikka selkeästi yritti olla vahva pojan edessä. En voinut olla välillä kuulematta/huomioimatta heitä ja heidän keskustelua. Kyllä, on väärin alkaa kuuntelemaan toisten keskusteluja ja olen pahoillani että näin tein, mutta en voinut sille mitään. Ja miksi tätä nyt sitten täällä jaan. En ole varma, ehkä siksi että toivon ettei tämä toistuisi.
Tietenkin heidän keskustelunsa oli erittäin aiheellinen, kaikkien nuorien kuten hekin olivat, on syytä harkita todella tarkkaan pidetäänkö lapsi vai ei jos se on saanut alkunsa väärään aikaan. Mutta omasta mielestä kahvila oli väärä paikka. Tyttö ei saanut näyttää tunteitaan tai ehkä ei myöskään sanoa kaikkea mitä olisi halunnut. Ehkä ei myöskään tämä poika, ehkä hänkin olisi halunnut sanoa enemmän, mutta ympäristö esti sen.
Toki jos muita paikkoja tavata ei ole niin parempi kahvila kuin ei keskustelua lainkaan <3
Kuulin myös kuinka poika epäili lapsen olevan edes hänen, mutta pääasiassa otti vastuun ja puhui kyllä viisaita asioita. Juuri niitä mitä tulevien vanhempien on syytä miettiä. Onko lapsi viisasta pitää? Onko varaa ostaa hänelle vaatteet? Opiskelut on molemmilla vielä kesken.. Oikeasti nämä asiat olisi hyvä käydä läpi ennen kuin seksiä harrastetaan ilman ehkäisyä.
Lähdin kahvilasta ennen heitä enkä jäänyt kuuntelemaan lopputulosta, mutta toivon todella että heillä asia menee juuri niin kuin parhaaksi on. Jos lapsi pidetään, toivon heille rohkeutta kohdata tulevaisuus vanhempina siten että jakavat vastuun ja myös siten että taloudellinen puoli pysyy kunnossa. Jos taas päätyivät aborttiin kuten poika ehdotti toivon että poika on ollut ja tulee olemaan tytön tukena sillä hetkellä ja myös sen jälkeen.
Suuria asioita elämässä.
-Mari
Viikko ilman lapsia – ja lähden aika kauas pois
Viikko ilman lapsia
Tää on eka kerta kun jätän lapset pidemmäksi aikaa ja se tuntuu samaan aikaan ihanalta ja hirvittävältä
Pisin aika tähän mennessä ilman lapsia on kolme yötä. Se tapahtui vuosi sitten kun lähdin ystäväni Lauran mukaan hänen työreissulle. Sillä reissulla lopetin Mion imetyksen.
Yhtä ja kahta yötä oon ollu erossa myös työreissujen vuoksi, mutta vain kaksi loma reissua on ollut viimeisen viiden vuoden aikana ilman lapsia. Kerran kaksi yötä Riikassa ja sit nuo kolme yötä tuolla Lauran matkassa.
Nyt on aika ottaa kunnolla oma aika käyttöön. Lähden siskoni Even kanssa New Yorkiin 15. Lokakuuta ja tulemme takaisin vasta 23. Päivä.
7 yötä erossa lapsista.
Oon ollu tosi ”kiinni” lapsissa ja siksi tämä oma loma kuulostaa todella ihanalta ja odotan sitä kuin kuuta nousevaa. Samaan aikaan saan paniikin omaisia tuntemuksia siitä että olen niin pitkään erossa lapsista.
Se jonkun sortin ”sääntöhän” kai on että äiti voisi olla erossa lapsesta sen verran kuin on ikävuosia. Tämähän tarkoittaisi meidän tapauksessa vain kahta yötä. Mutta niin vaan aion ottaa ja mennä. Tämä varmasti jakaa mielipiteitä, ja olisikin kiva kuulla niitä. Miten te olette tehneet? Noudattaneet tuota ”sääntöä” vai olleet aikaisemmin pidempään erossa? Toivoisin nöyrästi kuitenkin että ette tuomitsisi minua tästä päätöksestä vaikka olette itse toimineet toisin tai näette asian eri tavalla.
Itse sain tälle reissulle siunauksen myös neuvolan tädiltä. Kysyin Milan 5v neuvolan aikana onko hänen mielestään ok että lähden viikoksi reissuun ja hän sanoi sen olevan ok ja toivoo että saan matkalla rentouduttua hyvin ja uskoo että tulen virkeämpänä ja näin ollen parempana vanhempana takaisin.
Tähän minäkin haluan uskoa. Ja tiedänpä myös että ystäväni oli ensimmäisen viikon erossa lapsesta tämän ollessa vasta muutaman kuukauden ikäinen ja toistaiseksi heidän suhde on edelleen kunnossa ja lapsi näyttäisi kasvavan normaaliksi kansalaiseksi =)
-Mari-


0

