Hae
Mari Valosaari

7 vuoden karkkilakko loppui

Usein mietin MIKSI 7 vuoden karkkilakon jälkeen laitoin suuhuni jälleen makeisen?

karkkilakko loppui

Lopetin karkin syömisen vuonna 2010 yhden kisadieetin jälkeen. Kyseessä ei ollut karkkilakko vaan oikea lopetus. Silloin ajattelin että olen nyt ollut kolme kuukautta täysin ilman karkkia eli pystyn olemaan ilman, mun keho ei tarvitse karkkia mihinkään joten jätän sen pois. 7 vuotta meni ilman karkkia ja suklaata.

Sitten tuli, en tiedä mikä tuli.. No ainakin vuosi 2017 ja karkinsyönti. En osaa yhtään sanoa mistä syystä aloin taas silloin tällöin maistelemaan karkkeja. Lähinnä alkuun niin että otin yhden tai kaksi jos jossain oli tarjolla. Pian sitten tulikin jo ostettua kaupasta pieniä suklaa patukoita ihan itselleni.

Paljoa en omasta mielestä vieläkään syö, mutta syönpä kuitenkin. Välillä saattaa olla useampi viikko välissä että en syö yhtään namia, mutta sitten välillä havahdun että olenkin jo monena päivänä ostanut jotain pientä. Usein siitä syystä että on ollut kova nälkä kun olen ollut liikenteessä.

karkkilakko ei pitänyt

Rikon omia ohjeitani

Olen itse mm. luennoillani ohjeistanut että pitäkää terveellisiä välipalapatukoita tai vastaavaa mukana jotta ette koskaan menisi liian nälkäisenä kauppaan, nälkäisenä tulee ostettua paljon ylimääräistä ja juurikin ehkä se suklaapatukka tai karkkipussi jota ei välttämättä ostaisi jollei olisi niin nälkäinen. Ja tässä sitä ollaan, rikkomassa omia ohjeita.

Luojan kiitos mulla on lapset joiden toivon syövän mahdollisimman vähän karkkia ja en syö heidän edessään kuin silloin tällöin heidän karkkipäivinään. HAHAHA kyllä, olen juuri sellainen äiti joka kaivelee karkit esille kun lapset ovat menneet nukkumaan. Tai joskus päivällä jos suuri karkin himo iskee, sniikkaan kaapille ja varmistan ettei kukaan näe ja nopeasti nappaan yhden karkin suuhun ja kun lapset sattuukin tulemaan juttelemaan kun karkki on suussa käännän pääni toiseen suuntaan etteivät he haista hengityksestä että olen syönyt nameja. hi hi hii

Lasten karkkipäivä on lauantai ja he eivät kovin paljoa karkkia saa. Siitä kerron lisää myöhemmin.

Tsemppiä kaikille karkin syöntiin ja karkkilakkoon. Jos haluat olla ilman karkkia, päätä olla ja pysy päätöksessäsi. Jos taas haluat syödä karkkia, tee se muilta piilossa niin et voi syödä liian paljoa =D

#elämänohjeitakerrakseen =D

-Mari

 

5 luetuinta blogiani vuodelta 2018

5 luetuinta Blogia vuodelta 2018

luetuin, biologinen lääke

Tässä kohtaa vuotta  katsotaan usein taaksepäin kuluneeseen vuoteen ja niin teen minäkin. Välttämättä mun ei sitä olis kannattanut edes tehdä koska aika ikäviä asioita nousi luetuimpien listalta. Mutta mä haluan uskoa että kaikki kokemani on tehnyt ja tekee minusta vain vahvemman ja paremman minän.

Luetuin blogini oli otsikolla:

1 Päätös biologisesta lääkkeestä

Kiinnostus aiheesta oli kova sillä toisen sijan vei kirjoitus:

2 Biologinen lääkitys alkoi

Kerroin avoimesti sairastuneeni myös masennukseen jonka olen onnekseni saanut väistymään, mutta veikkaan että koska kohtalotovereita on niin paljon oli tämä blogeistani kolmanneksi luetuin:

3 Elämäni tumman pilven alla

Meidän elämä aupairin kanssa on kans kiinnostanut monia eikä ihme että varoitus siltä saralta nousi sijalle neljä (ps pian tulossa avautuminen kuinka nyt viimeisin hoitajan valinta meni pieleen ja taas pitäisi etsiä uusi)

4 Aupair varoitus 

Viidenneksi luetuin juttuni vuodelta 2018 koski lasten päiväkotia ja sen aloittamista Mion kohdalla

5 Ensimmäinen päiväkotipäivä joka jäi hetkeksi myös viimeiseksi

Katse kohti vuotta 2019

Olen valmis vuoteen 2019. Lapset aloittaa päiväkodin kokopäiväisinä ja minä keskityn enemmän töiden tekoon. Toivottavasti ei tarvitse tehdä uutta päätöstä biologisesta lääkkeestä, sehän lopetettiin viime kesänä kun elimistöni kehitti vasta-aineen sille, viimeisimmässä tähystyksessä lääkäri kuitenkin sanoi että hyvin herkästi aloitetaan toinen merkki jos oireet tulevat takaisin. Rauhallisesti pitäis välillä osata ottaa sairaudenkin vuoksi ja hetken ajattelin että en enää ottaisi aupairia, mutta kyllä sen etsiminen on ehkä sittenkin jälleen aloitettava. Mulla vaan on kädet aivan liian täynnä. Hevosia on välillä melkein 10, lapsia 2, yrityksiä 2 jotka tekevät noin 7 eri alaa ja taloudenhoito pitäis myös hoitaa päivittäin. Ei ole tekemisen puutetta ei =) Apukädet on enemmän kuin tarpeelliset.

Kiitos teille kaikille jotka blogiani luette <3 mennään kaikki iloisin ja avoimin mielin ensi vuoteen.

Hyvää uutta vuotta

-Mari